KALAMIES.COM

Tuommoinen 250g tuli pari viikkoa sitten jeesusjäillä. Hillareissulla sain ohimennessä 450g, mutta siimat ei riittäneet aivan siihen penkan reunaan. Kristallinkirkas vesi, morrinkin näki 5 m syvyyteen jakkaralle asti.

Pikainen käynti lähilammella täkykaloja ongiskelemassa ja tulihan niitä jonkin verran..
Kyseisen lammen ovat vallanneet nuo miljoonaveljet, mutta on niitä isompia seassa, lampi oli vesillä minkä näkee kuvista.
Tälläkertaa ei isompi napannut, mutta siika tarrasi, jota luulin ensiksi isommaksi ahveneksi ja onnistuin sen päästämään takaisin vetiseen valtakuntaan, kun irtosi reiällä enkä saanut kädellä tarrattua kiinni , tämän jälkeen päätin alkaa kokoamaan tavaroita pois lähtöä varten ja jätin morrivavan törröttämään lumeen ja kun olin katsoin taakseni kävellessä tavaroille niin filmikärki tärräsi ylös alas. Reiästä nousi pienoinen siika jonka sain tälläkertaa ylös asti, jospa tuon laittaisi huomenissa hauenruuaksi..Tunnin verran pilkin ja ihan mukava oli tuollakin käydä vaikkei niitä isoja aina saakkaan

Millaisia kokemuksia on pilkkijöillä lammista,joilla vedenväri on lähellä kokakolaa. Ois pari paikkaa jota voisi kokeilla paremman ahvenan toivossa. Lammessa näkösyvyys n. 1m verran. Ekoilla jäillä varmaan voisi jotain saada,mutta lumen tullessa jään päälle voi kalan tulon unohtaa. Mitään luottoa ei ole kyseisen lampeen, mutta kesällä kuulemma saavat 200-300 ahvenoita. Kirkas vetisten pikku järvien hankaaminen ei ole tuottanut vielä toivottua tulosta. Siksi pitäisi varmaan alkaa punoa uusia juonia ahvenen pään menoksi. Punainen lanka pahasti kadoksissa. Neljä talvea etitty omia mestoja ja joka vuosi enemmän tai vähemmän hukassa .

itä-karttulan lammilla/pikkujärvillä tuli pyörittyä aika paljon. 80-luvun lopussa/ 90-luvun alussa. Sitten ne jäi.
Veden väri oli joissakin lähellä coca-colaa. Miljoonaveljiä tuli pirusti, mutta ei koskaan itselle mitään isompaa. Parissa lammessa oli ihan helvetin mustaa ahventa.
Kyllähän ne kannattaa kokeilla, saattaa alkutalvesta ja keväällä olla ihan nastoja paikkoja onkia. Nälkäistä ahventa.
Jos siellä ei ole kalastuspainetta, niin miksei siellä vois olla isomuksia. Jos vielä yhteys järveen joen tai puron kautta, niin ahvenkantaan saattaa olla vaihtuvuutta.
Toimivat värit voisi olla näin mututuntumalla, ärsyvärit, saaliskalan värit, särki,salakka etc. ja sitten joka jäljittelisi sitä ahvenen väriä, mikä sieltä löytyy. Pyydystä yksi, ota nahka irti ja iske tasurin pintaan, tai tee tarkka imitaatio maalaamalla. Voihan se olla semmoinenkin, että tekee hauen värisen tasurin, mikäs sen mieluisamaa isolle ahvenelle, kun saa luontaisen vihollisen napattua suuhunsa
pienemmät suattaa pelätäkin.

meikäläinen on näitä lampiahvenia miettiny vähän ja muitakin isompien vesien kaloja...(miettiny kun ei pääse kalaan)

Kun puhutaan että "outoa kun eilen söi ja tänään ei nykyäkään", niin se vaan on mielestäni,niin että kala ei syö kun sillon tällön. Yhtenä päivänä kun on kaikki tähet kohallaan niin tulee ne mahtisaaliit ja seuraavana päivänä syödään kikkelisoppaa... kun kalat on syöneet ittensä täyteen edellisenä päivänä.
Joissakin lammissa missä vesi on kahvi/kokis linjalla, voi syönti olla vieläkin harvempaa,vaikka yhtenä päivänä kuukaudessa tunnin parin ajan.. Ja kuka siihen sattuu niin VOT! Ja jos oot myöhässä nii ei mittään.
Näistä lammista missä homma menee näin ahkerat lampeen uskovat pilkkijät saa joku päivä kalaa. Ja ne sunnuntaipilkkijät käy kerran ja sannoo " ei sielä saa mitään en mee sinne enää... "

Kun taas isoissa vesissä homma voi mennä ihan toisin. On useita ahven kantoja jotka elää omaa elämää. toiset syö muikkua toiset muita kalanpoikasia, pohjaeliöitä yms. Näistä vesistä voi kalaa saaha/löytää lähes aina. Paikka vaan vaihtuu. Joskus selkävesiltä syvän päältä joskus rannasta missä vettä 20cm jään alla!

Tästäpä saa sitten kommentoida lissää jos jotain mieleen tulee!
Sairaslomapäivänä tämmöstä...

Vois herätellä tätäkin topiccia pikku hiljaa, kun alkaa toi lampikausi alkamaan.
Sunnuntaina kirkasvetiseltä lammelta
Isoin 450g ,seuraava tais olla joku vajaa 350g ja sitte tuli noita ~200g (+-50g) jonkun verran.

Alkaa tosiaan metsälampikausi olla taas kohta ajankohtainen. Itsellä kans yksi ns. varma paikka takataskussa pahojen päivien varalle. Eilen kalakaverin kanssa aamutuimaan sännättiin pelipaikoille ja n. 9 aikoihin löydettiin kalat ja lammen kuvaan kuuluu että tuollaista sata+ kalaa tulee yleensä ihan mukavasti. puoli pussillista mieheen siinä päivän mittaan onnistuttiin saamaan ja suurimmat itellä 280 ja 260 eli ei ihan sitä jättipottia mitä lähettiin koittaan, mutta hyvin kuitenkin omasta mielestä.

Syöntiä riitti aina kun aurinko pilkahteli, mutta lumisateen yllättäessä syöntikin lakkas oitis. Kovalla syönnillä eivät tuntuneet olevan kun värikoukku oli kuitenki lähes aina pureskelun kohteena ja tasuria tietty aina tarjottiin.

Järven historiasta sen verran, että noin pari metriä joka puolelta syvä ja aikas humuspitoista vettä. Järvessä noin neljä vuotta sitten happikato, jolloin kalakanta katosi kokonaan ja itsekkin aattelin että homma oli siinä. No toissa kesänä sitten piruuttaan käytiin koittamassa jälleen ja ahventa sai nostaa pussikaupalla ja vielä todella reilunkokosta, järjestään 300 grammasta.

Ainahan sitä on mukava käydä paistikalat hakemassa mutta kyllä sitä alkaa huomata kalastuspaineen verotuksen saaliin koossa ja määrässä.

Mutta asiaan eli hyvä kopasu pikkulammelle vaikkakin lumi- ja jääpeite aika armoton nuin matalaan lampeen.

Kun etsitte kolmostyypin lampia, hylkäättekö paikan nopeasti jos pikkuahventa nousee melkein joka reiältä sanotaan vaikka 1-5kpl per reikä vai yritättekö etsiä samasta lammesta vielä sitä kiloluokan ahventa.

Muutaman lähekkäin olevan lammen kartasta bongasin ja tiedän että ainakin osa näistä on hyvinkin kirkkaita ja kiloluokan ahvenia joistain niistä on aikoinaan saatu mutta tarkaan en tiedä mistä lammista. Osa lammista on metsäautoteiden varsilla ja niitä kerkeäisi pari-kolme päivän aikana kiertämään ja osa taas vähän pidemmän kävelymatkan päässä.

Mietinkin tässä että kannattaako ennemmin keskittyä yhteen kauempana tiestä olevaan lampeen ja kalastaa siellä koko päivä vaikka kontaktia kaloihin ei heti tulisikaan ja ehkä seuraavana päivänä uudestaan samalle lammelle vai pilkkiä vaikka kahta eri lampea päivän aikana ja hylätä paikat joista pientä ahventa nousee joka reiältä?

Itse olen kierrellyt jonkin verran erilaisia pikkulampia etsimismielellä ja huonolla menestyksellä.
Suuremmilla järvillä olen ajan myötä oppinut ymmärtämään paikallistuntemuksen merkityksen, ja tuossa syksyllä kun keskustelin aiheesta hieman gurumpien kanssa tulin siihen tulokseen että lampikalastuksessa paikallistuntemus on varmaan vieläkin tärkeämpää.
En usko, että lampia voi koluta läpi "pari lampea päivässä"-tahdilla. Uskoisin että tässä hommassa pitää nimenomaan valita se lampi josta haluaa ottaa selvyyden ja panostaa kaikki tarmo sen ottipaikkoihin (=ottipaikkaan) ja aikoihin. Senpä takia pilkkivehkeillä lampien etsiminen on tuskaista. Uskoisin että pienestä lammesta on vaikeampaa löytää isot ahvenet kuin suurilta selkävesiltä, niin hullulta kuin se kuulostaakin. Lammissa parvet ovat pienempiä ja kalat varmasti liikkuvatkin vähemmän. Lisäksi yksittäisen ahvenen huijaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin parveutuneiden kalojen. Toisaalta ihan pienimmissäkin lätäköissä on usein liikaa lääniä, että osuisi tuurilla ottiaikana oikeaan paikkaan.

Itse valitsisin sinun tilanteessa matalimman ja kirkasvetisimmän lammen noista kolmesta ja katsoisin sen kortin aivan loppuun saakka. Saattaisin myös vielä yrittää onkia sitä tietoa, että mikäs se oikea järvi nyt olikaan. Harvoin niitä kaloja kukaan ihan täysin omin avuin saa.

Yksi mielenkiintoinen knoppitieto liittyy noihin pikkuahventen kokoon. Kolmostyypin järvissä pitäisi joissain tapauksissa olla runsaasti alle 10 cm ahvenia, eli niiden runsautta voi pitää hyvänä merkkinä. Sen sijaan 10-15 cm ahventen runsaus voi olla merkki siitä, että todellisia mörssäreitä ei ole luvassa. Tämä ei tietenkään päde suurempiin järviin, mutta juuri noissa kolmostyypin lammissa kokojakauman pitäisi olla vähän niin kuin joko tai...

Nämä lammet joita olen ajatellut koluta läpi ovat kaikki ovaalin mallisia ja aika tasaisesti keskelle syveneviä.100mx200m kokoisia lampia yhtä lukuunottamatta josta löytyy pieni syvänne toisesta päästä. Tosin vedensyvyydeltä vaihtelevat 2 metristä lähes 10 metriin toisiinsa nähden.

Tuolla pari lampea päivässä taktiikalla meinasin sitä että aamupäivä toisessa ja iltapäivä toisessa, sitten seuraavalla kerralla taas toisinpäin ja vaihtelevilla keleillä.

Itsekään en kuvittele että tämä helppoa tulisi olemaan mutta noita kakkosluokan paikkoja on tiedossa ihan tarpeeksi mistä voi käydä ruokakaloja yrittämässä. Sitä vaan jää turhan helposti kiinni tapoihinsa ja käy noilla kakkostyypin lammilla ja saakin joskus puolen kilon ylityksiä mutta kilon ylitystä on todella hankala saada, siispä olen valmis käyttämään tähän projektiin hieman aikaakin.

Lampiahventa, varsinkin kiloluokan, etsiessä on hyvä muistaa, että kyseessä on varsin haasteellinen tehtävä. Kiloluokan lampiahvenia jahdatessa on oltava oikealla lammella, suhteellisen oikealla ottikohdalla (syvyys, pohjanmuodot, purot, kasvillisuus jne) ja harvoin kohdalleosuvina syöntipäivinä. Lisäksi välineiden on kestettävä ja kalastajan oltava alati valppaana. Muutoin, eli erittäin usein, saa pyytää lähes tai täysin tyhjää - varsinkin kolmoskategorian lammista.

Iso lampiahven on huomattavasti järviahventa arempi olosuhteiden vaikutuksille. Esimerkiksi käy hyvin vaikkapa valon määrän merkitys (lammilla ensiarvoisen tärkeä seikka hapen ohella) lumipeitteen paksuuntuessa. Järvillä lumipeite saattaa joissain tapauksissa jopa parantaa ottia tai korkeintaan hiljentää sen muutamiksi päiviksi tai viikoiksi, mutta lammilla se tarkoittaa lähes aina tukkoisia ahventen paastokuukausia. Poikkeuksen tekevät vain hyvin matalat (max. 2m syvät) ja todella kirkasvetiset lammet.

Jos kiloluokan lampiahventa tarkoituksella hakee, on syytä varautua hiljaisiin päiviin. Uskoa, sitkeyttä ja tahtoa ei voi kyllin korostaa. Pohjatyö kannattaa tehdä jo avoveden aikaan esimerkiksi ultralight-virveli kädessä. Tällöin voidaan seuloa mielekkäiltä tuntuvia lampia, joista pyritään sitten selvittämään lisää karttojen ja vedenlaaturaporttien avulla. Talvelle kannattaa ottaa repertuaariin vain muutama huolella valittu lampi, joissa päivystetään mahdollisimman usein. Lammilla tarvitaan paikallistuntemusta, joka seuraa useista käyntikerroista ja mahdollisista perimätietovinkeistä. Ottiajat ja syöntipäivät ovat erittäin suuressa merkityksessä. On hyvä tiedostaa, että kuten järvissä, myös lammissa iso ahven viihtyy eri paikoissa kuin tusinaveljet. Ja ehdottomasti kannattaa kalastaa koko päivä samalla lammella, jottei missaa harvoin kohdalle osuvaa syöntiä..

Voin kertoa loppuun faktaa muutama vuosi sitten löytyneestä "Possulammestani", josta on useampi vähän alle tai yli kilon ahven nousut. Kyseinen paikka löytyi pitkällisen karttaselailun ja kokemuksieni pohtimisen seurauksena ilman vinkkejä tai perimätietoa. Osuin paikalle oikeaan aikaan (vähän lunta ja jäätä sekä tasaisesti noussut korkeapaine), jolloin iso ahven oli otillaan. Olen monesti todennut, että mikäli olisin käynyt tutustumassa paikkaan huonommalla purulla, olisi tuloksena ollut puhdas MP-päivä ja lammen leimautuminen ajanhukkapaikaksi. Pienestä se on oikeasti kiinni. Löytövuonna ottia kesti noin 10 päivää, jonka aikana koukutin yksin ja Sillin kanssa useita isoja ahvenia. Läheskään kaikki eivät tullet näytille asti. Sitten saapui lumisaderintama ja otti hiljeni. Tuon ajanjakson jälkeen olen saanut "Possulammesta" jokusia isomuksia ja karkuuttanut muutaman varman kiloahvenen. Useampi isomusahven on myös vapautettu takaisin. Tiedän, että niitä siellä vielä ui, hyvinkin, mutta olosuhteet ovat todella avainasemassa kyseisessä paikassa. Pari viime vuotta on ollut yksinkertaisesti liian hankalia "Possulammen" kannalta. Ehkä tämä vuosi on jälleen parempi, kuka tietää..

Kävin äsken koputtelemassa tutun syksylammen jäitä. Rannat olivat lumista maitojäätä ja keskellä lampea näkyi kirkas paikka, joka oli viime yönä jäätynyt. Kirkkaan ja maitojään reunamilla oli teräsjäätä 3cm. Tämä tietää sitä, että perjantaina on ensimmäinen onkipäivä.Mukana on köydet, naskalit ja tuura. Paukkuliivit kulkee vaatteiden päällä.

Tuota lampea olen nyt kolmena vuotena onkinut. Täytyy sanoa, että oikukas se on. Yksi yli kilon ylitys on Falconilla, itsellä on suurin tasan 700g. Yli puolikilosia on varmaan kymmeniä.

Tuossa lammelle ajellessani ajattelin, että varmaan tuossa lätäkössä on useita yli kilon ahvenia. Ajattelen, että voi olla jopa kakkosella alkavia, sillä tuskin tuo Falconin 1450g lammen suurin ahven oli.

Nyt voisi olla ensijäillä hyvä keli kun on nouseva kuu ja kun tuo jää on laikkuinen. Ainoa pelko on,että vesi ehti mennä kylmäksi. Sitä ei hetkessä korjata.

Tosi mukava on lähteä etsimään sitä isoa ahventa. Sillanpään kaseja ja 8.1 on tarkoitus uittaa paljon. Kevennettyäkin tarpeen mukaan, mutta ehkä ei ihan edellisvuosien tavalla. Jääköön se isommille vesille.

Kasin kairakin on, mutta en ehkä sitä käytä, vaan reijitän kutosella. Iso ahven on arka ja kasin reikä on iso.

Kelaongilla uitan tasuria. Matalassa vedessä käytän 0.30-0.35mm monofilia, johon tietysti peruke.
Tästä se taas lähtee.

Äsken kävin lähijärvellä kattomassa joko ois jäähän vetäny ja yllätys oli kun jäätä oli ainakin rannasta 10m päästä n. 5cm. Parisenttiä oli maitojäätä ja loput teräsjäätä. Ei edes rutissut tuolla matkalla. No tällänen alta 60kg kävelee vaikka vetten päällä.
Harmi kun lupas sääennuste jopa 10cm lunta huomena. Se ei kyllä tiedä hyvää jos alla on 5cm jäätä ja päälle vetäsee 5-10cm lunta. No jospa lauantaina ja sunnuntaina pääsis.
Kirjolohipilkille ainakin olis toiveissa päästä.

Pohjatärppi kirjoitti:Nämä lammet joita olen ajatellut koluta läpi ovat kaikki ovaalin mallisia ja aika tasaisesti keskelle syveneviä.100mx200m kokoisia lampia yhtä lukuunottamatta josta löytyy pieni syvänne toisesta päästä. Tosin vedensyvyydeltä vaihtelevat 2 metristä lähes 10 metriin toisiinsa nähden.

Tuolla pari lampea päivässä taktiikalla meinasin sitä että aamupäivä toisessa ja iltapäivä toisessa, sitten seuraavalla kerralla taas toisinpäin ja vaihtelevilla keleillä.

Itsekään en kuvittele että tämä helppoa tulisi olemaan mutta noita kakkosluokan paikkoja on tiedossa ihan tarpeeksi mistä voi käydä ruokakaloja yrittämässä. Sitä vaan jää turhan helposti kiinni tapoihinsa ja käy noilla kakkostyypin lammilla ja saakin joskus puolen kilon ylityksiä mutta kilon ylitystä on todella hankala saada, siispä olen valmis käyttämään tähän projektiin hieman aikaakin.

Tuo kuulostaa ihan hyvältä taktiikalta siinä vaiheessa kun on saanut vähän rajattua aluetta pienemmäksi. Eli varmaan aluksi kannattaa kuluttaa aikaa parhaimman oloisten alueiden hahmottamiseen, ja sitten tehdä pieniä iskuja näille alueille. Lääniä on liikaa yhdeksi päiväksi yhdessäkin järvessä, jos meinaa porata kaikki kalaisan syvyyden alueet läpi.

Tuo Mipon possulammen löytäminen on kyllä uskomaton juttu, mutta näitähän sattuu ennen pitkää jos tietää mitä on tekemässä. Lampikalastuksessa vain on niin usein joku asia vähän pielessä, ja tulos on sen mukainen. Lisäksi pyyntiponnistuksellakin on oma vaikutuksensa, eli aikaa pitää uhrata jos meinaa paikkoja löytää. Lampikausi on melko lyhyt monena vuonna, joten hyviä vaihtoehtoja pitäisi olla heti kauden alkuun, ettei homma mene haahuiluksi...

Nostellaas tätäkin aihetta,kun lampikausi saattaa venähtää pitemmäksi kuin parina edellisenä vuonna.

Nyt on jokunen päivä tullut koluttua järviä, niin huomenna on vuorossa lampi reissu . Viime keväänä kirkkaasta lammesta morrilla 300g ahven ja kymmeniä 150-250g ahvenia, eli kalaa on. Semmoinen kutina on, että myös kookkaampaa löytyy . . Laittelen raporttia huomisella kuinka kävi.

Täälläpäin on eräs tummavetinen lampi (n.10 ha), soiden ympäröimä, mutta ei ole sellanen perus suolampi, max syvyys 4 m, ainoastaan yks pieni lähtevä oja. Avoveden aikaan sieltä saa todella suuriakin ahvenia ja vahva oletus on, että siellä on jopa 2 kg asti olevia kaloja. Mikä ihme siinä on, että kun jääpeite tulee niin ei syö isot eikä pienet ahvenet, vaikka niitä on siellä todella paljon? Tuota pientä ojaa pitkin eivät ainakaan pääse vaeltamaan eli siellä lammessa niiden on pakko olla. Yritetty on pääasiassa morreilla/pystyillä, tasureita ei oo kokeiltukaan.

Vain pari kertaa on osunu huippusyönti kohdalle, kerran keväällä pientä silppua niin paljon kuin jakso vetää ja toisen kerran keväällä osuttiin isojen parveen väärillä vehkeillä, morrilla ja 0,16 siimalla. Kalojen väsytys kesti turhan kauan ja parvi kaikkos sitä myöten kauemmaksi. Pari possua ja vähän pienempiä kerkis sentään tulemaan. Onko ne ahvenet tummavetisissä lammissa talvisin syömättä kokonaan, matalassa, syvällä tms? Tähän mysteeriin olis mukava saada selkoa vihdoinkin.

Edelliseen Papun viestiin voisin vinkkinä heittää, että tuota lampeasi kannattaa onkia etupäässä syksyllä ja keväällä. Jos paljon ongit ja kalaa löydät, niin sitä voi saada samoilta paikoilta lumen aikaankin kun siihen muodostuu valoisampi onkikohta.

Toinen vinkkini on, että tuo lampi kannattaa ensi jäillä reijittää tarkkaan. Se voi olla varsin pienikin tuo alue, missä kalat on. Kalatonta aluetta saattaa olla paljonkin.

En usko, että kalat poistuvat lammesta talveksi, enkä sitäkään, että ne täysin paastolle heittäytyvät.

Kolmas vinkkini on, että näitä isomus lampia, missä kala syö kuulopuheiden mukaan vaan kesällä on Suomessa paljon. Tosiasia kuitenkin on että ahven syö myös talvella.

Kireitä rojektijärvellesi.

kirppu kirjoitti:Edelliseen Papun viestiin voisin vinkkinä heittää, että tuota lampeasi kannattaa onkia etupäässä syksyllä ja keväällä. Jos paljon ongit ja kalaa löydät, niin sitä voi saada samoilta paikoilta lumen aikaankin kun siihen muodostuu valoisampi onkikohta.

Toinen vinkkini on, että tuo lampi kannattaa ensi jäillä reijittää tarkkaan. Se voi olla varsin pienikin tuo alue, missä kalat on. Kalatonta aluetta saattaa olla paljonkin.

En usko, että kalat poistuvat lammesta talveksi, enkä sitäkään, että ne täysin paastolle heittäytyvät.

Kolmas vinkkini on, että näitä isomus lampia, missä kala syö kuulopuheiden mukaan vaan kesällä on Suomessa paljon. Tosiasia kuitenkin on että ahven syö myös talvella.

Kireitä rojektijärvellesi.

Tiedossa on, että tuontyyppiset lammet on parhaimmillaan alku- ja lopputalvella. Alkutalvella ei oo koskaan tullu suurempia saaliita ja pistääkin mietityttämään onko lammessa joku tietty paikka mihin kalaa kerääntyy todella paljon talvisin ja sitä ei olla vielä löydetty? Ollaan aina pilkitty suht rannoilta ja pohjasta, ainoan "syvänteen" päältä ei oo kokeiltukaan. Lampi on vaan niin tasasyvä, että summamutikassa ettiminen on aika työlästä, kun ei mitään vinkkiä pohjamuotojen perusteella missä voisivat olla. Happikatoakin on epäilty, että siksi laittasivat suunsa kiinni talveks.

Itellä on parhaat kokemukset tuon tyyppisistä lammista juuri kevään viimeisiltä jäiltä. Paremmin on ahvenat ollu syönnillään päivinä jolloin arska paistanut pilvettömältä taivaalta, jostain syystä pilviset tai sateiset päivät on pistäny lammen/lammet aivan lukkoon. Jonkun verran on tullu ongittua kyseisiä paikkoja myös alku/keskitalvellakin, koskaan kuitenkaan mihnkään kunnon syöntiin osumatta ja kalojen eteen saanu tehä paljon enemmän töitä. Alku ja keskitalvella myös monta kertaa suurin osa päivän kaloista tullu ihan yhtä tai muutamaa ottireikää uudestaan kiertämällä vaikka viereen poratut muut reiät olis ollu tyhjää täynnä. keväällä se ei ole toiminu oikeistaan ollenkaan, "tyhjäks" ongituista rei istä ei uudella yrityksellä kovinkaan usein ole enään saalista tullut.

Aamulla olikin mukavan rapsakka pakkaskeli mennä lammelle kalaan. Ahvenet ei olleet syönnillä mitä lähdin hakemaan, mutta 200g ja 500g hauet napsahti nilsun tasuriin. Keli oli kyllä komea.

Tästä lampiahven ketjusta intoa saaneena olen kierrellyt lähilutakkoja tässä tuloksia.
vaaksin järvi (ei ihan lampi) ahvenia 8 suurin noin 150g
vihtilammi ei saalista
mustalammi ei saalista
valkealammi 16 ahventa suurin noin 130g
iso kairi noin 20 ahventa pieniä 1 hauki 730g
lapoo järvi (ei ihan lampi tämäkään) pieniä ahvenia paljon (jotain 60-80 kpl pituus tupakan mitta)
eli kilokokoiset on vielä kasvamassa
onkohan joku muu käynyt noilla paikoilla
muita pilkkijöitä ei oo montaa näkynyt mutta joitain vanhoja reikiä on ollut

Meikäläisen osalta alkaa morrri kausi huomenna, tyhjät tasurireissut teki tepposensa. Lammille suunta ja pannuahventa tavottelemaan, kelikin on kohillaan. Matalaa pukkaa.

Mites onko porukka käynyt lammilla pilkillä?

Omasta viime reissusta on aikaa ja suunnitelmia uusille lammille on tiedossa. Yksi lampi kiinnostaa erityisesti, koska on muutaman kilometrin hiihtomatkan päässä. Kartasta katsottuna harjujen välissä ja luultavimmin kirkasvetinen.

~Viikko sitten kävin kopasemassa yhtä "semikirkasta" lampea, enemmänkin meni aika pohjanmuotojen kartoituksessa...
Kuitenkin jo päivän kolmas avanto antoi itelle harvinaisen puolen kilon ylityksen lampivesiltä.
Perzan kevenettyjä uittelin, kun ei ollu tiedossa miten paljon lammessa olisi haukia..

530g , tyrkkäsin takas lampeen, kun en uskonut enempää ahvenia tulevan...