KALAMIES.COM

Viime vuosina on omalla kohdalla ollut hiljaisempaa lampikalastelujen kanssa, kun veri vetää isommille selkävesille aina olosuhteiden salliessa. Varmoja lampipaikkoja ei myöskään ole ollut tiedossa, joten homma on ollut hakuammuntaa. Nyt kuitenkin tilanne näytti siltä että kausi olisi aloitettava lampivesillä, joten oli aika kaivaa vanhat tutkimattomat kohteet esille. Pienen pähkäilyn jälkeen valinta kohdistui pieneen metsälampeen, josta oli erittäin vanha tieto yhdestä kilon ahvenesta. Viime kädessä valinta tuli tehtyä sen perusteella, että järvi näyttää kartalla samalta kuin Lucky Johnin possulampi, joka on ainoa varma possulampi mistä on tietoa.
Keli oli suosiollinen ja lumettomuuden takia autolla pääsi metsäteitä pitkin lähelle järveä. Olin kotona katsellut ilmakuvista lumpeikkojen sijainnit ja niiden läheltä meinasin kokeilla syvyyskäyrien puuttuessa. Perille päästyäni totesin että jääätilanne oli hyvä, täysin kirkasta jäätä oli n. 9 cm. Pohja näkyi jään läpi selvästi, eli vesi oli kirkasta kuten pitikin. Aloitin pilkkimisen lumpeikon läheltä. Ensimmäisistä reiistä tuli vesikasveja, joten tein reikiä vähän syvempään. 5 metrin vedestä tuli ensimmäinen ahven tasarilla. Tein viereen pari muutakin reikää ja yhdellä reiällä isoa tasapainoa kävi katsomassa hyvän oloinen kala. Koitin morrillakin, mutta sekään ei tuota kalaa kiinnostanut.
Kävin välillä järven toisellakin puolella kokeilemassa ja palatessa vielä puolimatkassakin, mutta kaiussa ei näkynyt mitään mielenkiintoista. Päätin palata alkupaikoille, kun siellä oli näkynyt yksi parempi kala.

Tein uuden reiän hieman syvempään, vettä oli n. 7,5 m. Pari kalaa kävi katsomassa sillin kasia, mutta kiinni asti ne eivät ottaneet. Viime talvena tuli enemmänkin testailtua morria erittäin hyvillä tuloksilla ja tälläkin kertaa morri sai peliaikaa, vaikka tällä kertaa syötiksi joutui laittamaan silmän. Aamulla virittelemäni silmäsyötti näytti vähän isolta ja otin siitä puolet pois ennen veteen laittamista. Morri ei kerennyt kovinkaan syvälle kun viiva lähti pohjasta tulemaan vastaan. N. 1,5 m pohjan yläpuolella viivat kohtasivat ja muutaman väräytyksen jälkeen vapa taipui. Kala tuntui ensin ahvenelta, mutta potkujen perusteella kala vaihtui haueksi ja väsyttelin sitä hyvin varovasti ilman paineita. Kala otti useamman kerran siimaa ja ensimmäisellä luukullakäynnillä kuvittelin jo nähneeni hauen pilkut. Kala tuli toisen kerran reiälle ja huomasinkin ahvenen raidat. Tässä vaiheessa tuli kiire laittaa kättä avuksi ja nostaa kala jäälle. Huikea fiilis saada itse löydetystä järvestä kunnon ahven, varsinkin kun kokemuksesta tiedän kuinka vaikeaa hyvä paikka on löytää. Lammesta kalojen löytäminenkin on usein hakuammuntaa. Tällä ahvenella oli kuitenkin painoa 980 g, joten ihan tyytyväinen saa kauden avaukseen ja uuteen järveen olla.
Olosuhteet suosi vapauttamista ja parin kuvan jälkeen kala pääsi takaisin. Paikkaa kun ei kukaan muu tiedä, niin mitäs niitä poiskaan onkimaan.

Itselläni kesti vuoden verran päästä sisälle tuohon morrihommaan, mutta sen jälkeen kun homma lähti viime talvena toimimaan on pilkkiminen kaiun kanssa ollut aika tehokkaan tuntuista. Tyhjät reissut on olleet suht harvassa, ja myös karkeampaa kalaa on noussut paremmin kuin ennen.


Saalis ja pyytövehkeet.


Vapautus

Puntaria takaisin taskuun laittaessani huomasin että Rapalan kelluhaalarista oli molemmat taskut hajalla. Siinä vaiheessa aloin etsimään auton avaimia ja totesin että jonnekin metsäänhän ne oli pudonneet. Onneksi vara-avaimille löytyi kuljettaja ja pienen odottelun jälkeen pääsin kotimatkalle. Ehkäpä niitä avaimia pitää vielä käydä etsimässä...


Avaimenreikä

Komea ahven! Hieno saada tuollainen "omasta" mestasta.
Pakko sun on tehdä kohta uusi reissu, jos meinaat avaimet löytää ennen lumia.

Joo. ei ne aina ne jättiläiset..
Monasti piän karvaperse maittaa paljosti paremmin sille reilullekkin.
Ja melki morrityylillä saa pyyvellä.

Nyt on tullut alkukesästä aktiivisesti kierrettyä lampivesiä jigejä ja lippoja heitellen etsien merkkiä siitä paremmasta ahvenesta. Aika erityyppisiä lampia on koluttu, on ollut todella kirkasta ja tummaa vettä sekä siltä väliltä. Olen yrittänyt löytää mahdollisimman syrjäsiä lampivesiä joihin ei ihan joka jamppa viitsisi lähteä. Tähän mennessä on löytynyt yksi lampi tai pieni järvi missä ei mennyt minkäänlaista polkua järven ympäri, mutta silti siellä oli pari soutuveneen raatoa.

Ahvenia on löytynyt melkein joka lätäköltä, mutta tulokset on vielä ollut aika maltillisia. Yhdeltä lammelta on paukkunut puoli kiloa rikki ja sekin lampi oli kaikista lähimpänä omaa kotoa. Merta edemmäs vai miten se meni Tavoite olisi löytää jostain syrjäisestä pienvedestä kesäaikaan kontakteja isoihin ahveniin. Olisi sitten pohjatyö tehty alkutalven varsinaisia iskuja varten... Helppoa ei ole lampihomma kyllä ollut, välillä aikamoista rämpimistä karmeissa ryteiköissä, osaa tuo metsissä olla kyllä välillä todella vaikeeta maastoa, saa kyllä tarkkaan katsoa ettei jalkojaan katkaise.

Mutta kaikinpuolin pirun mielenkiintosta hommaa ja jotain salamyhkästä noissa syrjäisissä pienvesissä on! Pitäisi myös malttaa olla tuomitsematta jotain lampea heti huonon reissun jälkeen, välillä se on kyllä vaikeeta kun on jo muutama uusi mesta mielessä, tarjontaa kyllä riittää.


image sharing

Rally of thousand lakes vai miten se meni.
Ei lopu urakka kesken

Sami552 kirjoitti:Nyt on tullut alkukesästä aktiivisesti kierrettyä lampivesiä jigejä ja lippoja heitellen etsien merkkiä siitä paremmasta ahvenesta. Aika erityyppisiä lampia on koluttu, on ollut todella kirkasta ja tummaa vettä sekä siltä väliltä. Olen yrittänyt löytää mahdollisimman syrjäsiä lampivesiä joihin ei ihan joka jamppa viitsisi lähteä. Tähän mennessä on löytynyt yksi lampi tai pieni järvi missä ei mennyt minkäänlaista polkua järven ympäri, mutta silti siellä oli pari soutuveneen raatoa.

Ahvenia on löytynyt melkein joka lätäköltä, mutta tulokset on vielä ollut aika maltillisia. Yhdeltä lammelta on paukkunut puoli kiloa rikki ja sekin lampi oli kaikista lähimpänä omaa kotoa. Merta edemmäs vai miten se meni Tavoite olisi löytää jostain syrjäisestä pienvedestä kesäaikaan kontakteja isoihin ahveniin. Olisi sitten pohjatyö tehty alkutalven varsinaisia iskuja varten... Helppoa ei ole lampihomma kyllä ollut, välillä aikamoista rämpimistä karmeissa ryteiköissä, osaa tuo metsissä olla kyllä välillä todella vaikeeta maastoa, saa kyllä tarkkaan katsoa ettei jalkojaan katkaise.

Mutta kaikinpuolin pirun mielenkiintosta hommaa ja jotain salamyhkästä noissa syrjäisissä pienvesissä on! Pitäisi myös malttaa olla tuomitsematta jotain lampea heti huonon reissun jälkeen, välillä se on kyllä vaikeeta kun on jo muutama uusi mesta mielessä, tarjontaa kyllä riittää.


image sharing

Rannaltako olet heitellyt? Vähän epäilen mahtaako sillä konstilla pystyä kalastamaan isoimpien ahventen paikkoja riittävällä tarkkuudella. En usko että ainakaan omassa tiedossani olevilta lammilta saisi isoja ahvenia rannalta heittämällä, paitsi tietenkin hillittömällä tuurilla.

No ei varmasti pystykkään rannalta kalastamaan parhaita mestoja moneltakaan lammelta, A: ei vieheet yllä pelipaikoille, B: Rannat niin ryteikköä ettei päääse monestakaan paikasta roimiin ilman metsurin välineitä.

Tosin oon lohduttautunut, että kesäaikaa kalaa voisi saada rantojenkin tuntumasta. Eikös jossain lammissa kalasto ookkin keskittyny rantaviivan tuntumaan? Ainakin vähän tummemmissa vesissä? Kirkasvetisissä lammissa tuntuu että kalat ovat kauempana rantaviivasta. Ja siis puhun nyt lampivesistä/ ihan pienistä järvistä, mikä se raja nyt kelläkään sit ikinä on.

No tarkotus ei ookkaan vie kesäaikaan niitä isomuksia tehokkaasti saadakkaan, vaan jos sit sil kauheella tuurilla sais jostain puturasta merkkiä isommista, niin ois helpompi jostain ekajäillä alottaa, ja olis ainakin vähän lähempänä sitä onnistumista, kun olisi joku tietty kohde selvillä mistä aloittaa? Koska mitään kilomuslampia ei ole ennalta tiedossa, ei tietoa kilosista eikä huhua niin tää tasurimiehen rospuuttoaika (avovesi) pitäs käyttää hyödyksi. Eikä niitä ekajäiden lampikeikkoja nyt kuitenkaan ikinä mahdottomasti kerkee tekeen, niin ei viitsisi sillon ihan nollasta alottaa. Tietysti kannattaa etsiä kaikkia vedenlaatutietoja sun muita, mutta kyllä paikan päällä käyminenkin antaa usein aika paljon informaatiota. Tosin suurimmasta osasasta lampivesistä ei oo käytössä mitään muuta tietoa kuin internetin ilmakuvat.

Umpeen kasvavat suolammet tarjoaa parhaita elämyksiä koska ei tarvita pitkiä heittoja vaan ihan rahkasammalen alta ronkkimalla voi saada parhaat saaliit...itse olen saanut jopa sellaisista pienistä "suonsilmäkkeistä" jigiä pompottamalla kaloja kun ne vain ovat sammalen alla yhteydessä lampeen. Yleensä myös nämä suolammet ovat ravinteikkaimpia ja tarjoavat ahvenille (ja hauille) hyvän kasvuympäristön kun taas kirkasvetisen ja matalarantaisen lammen ainut kalalaji voi olla kääpiöitynyt ahven.

Kausi avattiin Kainuun suunnilla tänään lampipilkillä ja ahvenkin oli syönnillään. Tosin mitään erikoisen isoja ei osunut, tuommoinen 100-200 gramman ahven oli otillaan. Jopa niin, että piti lopettaa "kesken syönnin" kun pieniä lampia kalastettiin.

Mitenkäs muilla, joko lammille ollut asiaa ja onkos ollut tapahtumia?

Eilen avasin kauden Ilomantsin suunnalla. Saaliina yksi sormenmittainen ahven ja pieni hauki. Ei jostain syystä kala syönyt. Nyt saattaa joutua odottamaan kauan ennen kuin pääsee seuraavan kerran jäälle. Tuolla oli 7cm jäätä eikä 10vrk ennusteet lupaile yhtään pakkasia.

Jäätä odotellessa, oli jo tulossa mutta taas lämpeni