Jerkit tulivat ryminällä hauenkalastukseen reilut 10 vuotta sitten. Sittemmin pahin huuma on laantunut, mutta nyt jerkit tekevät selvästi uutta tulemista etenkin pienvalmistajien kautta. Tehokasta ja helposti kalastettavaa jerkkiä ei kannata jättää pois pakista toukokuisen hauen pyynnissä.
Jerkki-sanalla tarkoitetaan turpalevyntönä uistinta, jonka uinti saadaan aikaan vavalla nykien ja kelalla epäsäännöllisesti kelaten. Sana on suomalainen versio englanninkielisestä jerk bait –termistä.
Uistimet ovat monipuolistuneet
Jerkkikalastuksen suurimman huuman aikana vuosikymmen sitten uiteltiin pääosin jerkkejä, jotka olivat yksinkertaisia uistimia ilman ”lisävarusteita”. Tämän päivän jerkeistä löytyy lisäosia tai pehmohäntiä ja niiden väriskaala sekä kokoluokka on laajentunut merkittävästi.
Tämän päivän jerkeissä on muotoa ja välillä myös häntää, jolloin niitä kutsutaan hybrideiksi. Kuva Janne Koivisto.
Varusteissa ollaan myös menty askel kevyempään suuntaan ja jerkeistä löytyy tätä nykyä jopa ihan tavallisella ”mökkivirvelillä” heitettäviä versioita, mutta suurin osa on kuitenkin vähintään 60 g painavia aina yli 200 gramman raskassarjalaisiin.
Kuvan oikeassa reunassa oleva pieni Salmo sopii heitettäväksi myös haspelilla.
Uittaminen ja kalastustekniikka
Jerkkiä uitetaan joko vapaa alaviistoon nykimällä ja samalla kelaamalla tai pelkästään kelaamalla eri tahtiin. Jotkut jerkit toimivat paremmin kelauitolla kuin toiset ja jotkut taas pitävät enemmän rauhallisesta vavan nykimisestä. Tällaisia ovat erityisen liukuvat jerkit kuten esimerkiksi Manta tai Strike Pro Big Bandit. Aivan nilkkavedessä jerkkiä voidaan uittaa myös nykimällä yläviistoon ja kelaamalla samalla.
Jerkkaajan perusasento. Vapa alhaalla.
Vapauitto
Vavalla uittamisessa on tärkeää, että löysät siimat kelataan takaisin puolalle. Jos siimaa kelataan liian nopeasti ja liikaa kesken jerkin liu’un, sen uinti lakkaa ja menee lähes suoraksi liu’un loppuessa kesken. Tämä huomaat kyllä kun kokeilet eri uistimia. Esimerkiksi Buster Jerk sopii lähes kaikille uittotyyleille ja sillä on helpoin opetella jerkin uittotekniikkaa.
LPM Luresin Jan Friströmin käsissä omaa tuotantoa oleva jerkki, joka toimii niin kela kuin vapauitossakin.
Jerkeissä on se hauska ominaisuus, että uittaminen voidaan rytmittää omaan makuun. Kalastusta voidaan tehdä erilaisin tyylein kuten esimerkiksi 1 nykäys – tauko – 2 nykäystä – tauko – 1 nykäys – tauko – 2 nykäystä – tauko – 1 nykäys – tauko.
Tyyli on lähinnä kalastajan luovuudesta ja kalastettavan paikan syvyydestä kiinni, sillä taukojen pituudella voidaan säätää uistimen uppoamista (uppoavat ja painotetut jerkit) sekä uittamisen nopeutta. Kylmän veden aikaan tauot voivat olla pitkiäkin ja esimerkiksi uusien hybridi-jerkkien hännät värisevät hienosti vajotessa. Lämpimän veden aikaan kesällä taukoja voidaan lyhentää tai ne voidaan jopa kokonaan jättää pois.
Buster Jerk on eräs helpoimmin uitettavista jerkeistä.
Kelauitto
Monet jerkit toimivat myös kelauitolla. Monet ”uuden koulukunnan” jerkit ovat liukujerkkejä, jotka syöksyvät puolelta toiselle kun niitä kelataan eri tahdilla. Erityisesti nopeavälitteinen yli 6,2:1 –kela auttaa kelauitossa huomattavan paljon, sillä nopealla kelalla uintia voi säädellä helposti kun uistin ei pääse uppoamaan liikaa kelausten välillä.
Pakeissa jerkkaajan perusuistimia, joita löytyy lähes jokaisesta kalastusliikkeestä.
Kalastustekniikka
Jerkkikalastus onnistuu helpoiten paikallaan olevassa veneessä, jolloin voit uittaa tarkemmin. Kalastus onnistuu myös hitaasti liikkuvasta veneestä, jolloin heitot tehdään etuviistoon, jotta uistimelle jää aikaa uida. Vavan tulisi kuitenkin osoittaa mahdollisimman paljon ajasta uistinta kohti ja siimaa ei saisi päästää pussille, jolloin uistimen uinti loppuu ja tärppejä on vaikea havaita. Keulasähkömoottori on loistava apuväline myös jerkkikalastuksessa.
Jerkin uppoamisominaisuus valitaan kalastuspaikan mukaan. Pääosin jerkit ovat uppoavia, mutta myös kelluvia malleja löytyy matalien paikkojen koluamiseen. Uudet hybridit ovat lähes poikkeuksetta uppoavia.
Kalastus onnistuu parhaiten paikallaan olevasta veneestä, kajakista tai jollasta.
Mikäli kalaa löytyy hieman syvemmästä ja sinne ei tunnuta yltävän, kannattaa mukana pitää erilaisia painoja, jotka kiinnitetään uistimen nokkalenkkiin. Painoilla jerkit saadaan uppoamaan sopivaan syvyyteen. Painon käytössä pitää olla kuitenkin tarkkana, sillä liian suuri paino saa jerkin uimaan epätasapainoisesti ja vavan kantokyky voi myös olla koetuksella. Iso kala voi olla aivan matalassakin ja mitä korkeammalla vesi on (merialueilla), sitä lähemmäs rantaa kalastus keskitetään.
Toukokuiset kalapaikat
Toukokuun alussa hauki voi olla vielä kutuhommissa ja kuteva kala kannattaa jättää rauhaan, sillä kudun jälkeen ne tankkaavat hurjana kun raskas mätilasti kypsymässä kutulahtien kasvuston joukossa.
Kun kutu on ohi, hauki ei enää majaile varsinaisissa kutulahdissa vaan etsii ahnaasti syötävää särkien, salakoiden, lahnojen, ahventen, suutarien ja pienempien haukien muodossa niiden ulkopuolelta.
Kalastus tulee keskittää kutulahtien suulle tai niiden edustalla oleviin matalikkoihin ja kasvustoalueisiin. Vedenalaiset kasvustoiset uppomatalat ovat tähän vuodenaikaan huippupaikkoja. Myös salmipaikkojen reunat ja kivikoiden syvenevät vierustat kannattaa käydä kokeilemassa. Näiden paikkojen löytämisessä kaikuluotain on erittäin hyvä apuväline.
Varustus jerkkikalastukseen
Tyypillinen jerkki painaa 40-60 grammaa, mutta moni painaa tuplasti, jopa triplasti tämän. Välineiltä siis vaaditaan enemmän kuin perinteisten haukiuistinten heittelyssä.
Esimerkiksi Hämy Luresin uistimet painavat alkaen noin 70 grammaa.
Kevyimpiä jerkkejä voi heitellä myös tavallisella haspelisetillä, jonka suosituspainot ovat noin 50 grammaa. Vaikka vapa kestäisikin, on haspelikela kuitenkin kovilla, sillä sitä ei ole suunniteltu nykimiseen ja kelan sanka joutuu koville. Siksi suositus onkin jerkkikalastuksessa aina laadukas hyrräkela.
Abun Ambassadeur JERK on pyöreäprofiilinen erityisesti jerkkikalastukseen suunniteltu hyrrä.
Hyrräkelan kokoluokan tulisi olla sellainen, johon mahtuu vähintään 120 metriä 0,30-0,40 mm kuitusiimaa. Esimerkiksi Shimano Tranx, Daiwa Lexa, Okuma Komodo tai Abu Revo Toro ovat tällaisia hyrriä. Niissä on myös loistavat heitto-ominaisuudet ja tehokas jarru.
Okuma Komodo on pätevä jerkkihyrrä.
Jerkkivapa on lyhyt ja tanakka sekä uistinsuositukseltaan alkaen 60 grammasta ylöspäin. Pituus maksimissaan noin 7 jalkaa eli 210 cm. Vavalla pitää pystyä nykimään alaspäin ja siten, ettei kärki osu veteen nykiessä. Toki kalastajan pituus ja kalastuskorkeus vaikuttaa valittavan vavan pituuteen.
BFTn jerkkivavat ovat suosittuja ja saatavilla mm. Honkkareista.
Siima on syytä olla paksua 0,30-0,40 mm kuitusiimaa, sillä heittojumien ja paksun kasvillisuuden aiheuttamat rasitukset on helpompi kestää paksulla siimalla. Siiman perään kiinnitetään peruke, joka voi olla jäykkää titaanilankaa tai perinteistä vaijeria hieman paksumpaa materiaalia.
Hyrräkelalla heittäminen
Hyrräkelalla heittäminen on helppoa, mutta vaatii kokemattomalta hieman totuttelua. Aluksi akselijarru säädetään niin kireälle, että uistin liikkuu hitaasti alaspäin, kun puola vapautetaan. Seuraavaksi vapautetaan puola liipasimesta ja ennen heittämistä peukalolla painetaan puolaa. Heiton päätteeksi peukalon nosto vapauttaa puolan pyörimään vapaasti, heiton aikana peukaloa voi pitää kevyesti vinhasti pyörivän puolan päällä. Ennen uistimen osumista veteen puola pysäytetään peukalolla siimasopan välttämiseksi ja aloitetaan kalastus.
Menestyksekästä toukokuun jerkkikalastusta!
