Sähköllä toimivat keulamoottorit ovat yleistyneet viime vuosina kalastajien veneissä, mutta ei niitä vielä ruuhkaksi asti ole. Mikäli keulamoottoria on päässyt käyttämään ja kokemaan sen kalastusta parantavaa vaikutusta ei ilman sitä enää halua kalastaa.
Kaikki kalastusmuodot muuttuvat tarkemmaksi ja mukavammaksi keulamoottorin avulla. Taivasankkuri pitää veneen paikoillaan ilman fyysistä ankkuria, rekaaminen onnistuu vaivatta ja luonto kiittää kun ei bensaa poltella tai moottoria päristellä.
Sähkökeulamoottorit ovat kotoisin USA:sta, jossa niiden käyttö on ollut selviö jo monta vuotta. Sikäläiset venevalmistajat varustelevatkin kalastajille myytävät veneet usein jo valmiiksi keulamoottorilla ja lisäakulla. Veneissä on jo tehtaalta tullessa valmiit paikat keulamoottorille ja sähköjen läpiviennit on vedetty valmiiksi.
Miten Suomessa?
Vasta aivan viime vuosina valmistajat ovat ruvenneet miettimään sähkökomponentteja ja niiden sijoittelua tarkemmin elektroniikan määrän lisääntyessä veneissä. Osa valmistajista on jopa miettinyt rakenteen keulamoottorin sijoitusta silmälläpitäen.
Tulevaisuudessa uusissa veneissä olisi hyvä olla aina
valmiita putkia kaapelien vetämistä helpottamaan pulpetista tai penkin alta keulaan. Veneen kasausvaiheessa se ei ole kustannuksena kun 10-20 euroa, mutta saattaa lyhentää johtojen asennusaikaa 2-3 tunnista 10 minuuttiin.
Kalastajien veneet ovat pääosin 4,5-6 metriä pitkiä veneitä, joiden ikä on noin 10-15 vuotta, jopa vanhempiakin. Tämän ikäisissä veneissä ei ole juurikaan elektroniikan, varsinkaan keulamoottorin sijoitusta, mietitty. Mutta juuri näissä veneissä on keulamoottorin käyttäjissä suurin potentiaali.
Trafin tilastojen mukaan Suomessa on yli 100 000 suoraan keulamoottorikäyttöön sopivaa venettä. Näistä murto-osaan on keulamoottori asennettu.
Mistäköhän tämä johtuu?
Syitä on varmasti monia, mutta otaksutut asentamisen hankaluudet ja epätietoisuus ovat todennäköisesti kärkikahinoissa syitä etsittäessä.
Me otimme härkää sarvista ja lähdimme asentamaan Motorguide-merkkistä keulamoottoria 2007-malliseen Silver Hawkiin, jota ei tosiaan oltu suunniteltu keulamoottorikäyttöön tai laajempaan elektroniikka-asentamiseen. Asiantuntijana toimi ehkä Suomen eniten keulamoottoreita asentaneen Adita Oy:n Tapio Lääkkölä.
Miten valita sopiva keulamoottori?
Veneen koko sekä keulan korkeus ovat merkittävimmät tekijät. Moottori pitää pystyä laskemaan niin alas, että potkuri saa pitoa vaikka keula välillä nousisikin. Valmistajilla on saatavilla työntövoimaltaan ja rikipituudeltaan erilaisia keulamoottoreita. Meidän Silveriimme hankittiin 55 paunan eli noin 25 kilon työntövoimalla ja 12 voltin jännitteellä toimiva rikiltään 54-tuumainen moottori. “Tuon kokoinen moottori on 5,4-metriseen ja kalastustilanteessa kahden hengen kuormalla lähes tonnin painoiseen pakettiin alarajalla, mutta miedommassa kelissä täysin toimiva moottori”, Lääkkölä sanoo.
Toinen vaihtoehto on 80-paunainen, vajaan 40 kilon työntövoimalla, mutta 24 voltin jännitteellä toimiva moottori. Veneissä käytetään yleisesti 12 voltin jännitettä, mutta Lääkkölä on löytänyt markkinoilta 24 voltin muuntimen 12 voltin järjestelmään.
“24V keulasähkömoottorin akuston lataaminen perämoottorin laturilla on mahdollista Sterling-nimiselleää akusta akkuun laturilla. Laite asennetaan veneen starttiakun ja 24V akuston väliin”, Lääkkölä kertoo.
Kun perämoottori laitetaan käyntiin, tunnistaa laite nousevan jännitteen ja kytkee latauksen 24V akustoon. Laturilla saadaan tuotettua keulamoottorin akustolle max 10A latausvirta. Suositus olisi että akusta akkuun varaajaa käytettäisiin veneissä joiden perämoottorin laturin tuottama virta olisi vähintään 35-40A.
Lääkkölä kertoo, että akusta akkuun varaajassa on kolmivaiheinen latausohjelma ja se soveltuu erityyppisten akkujen lataamiseen.
“Käyttökokemukset laturista on erittäin postiivisia. Ulkopuolisen verkkovirtalatauksen tarve on muutamilla käyttäjillä poistunut kokonaan akusta akkuun varaajan asentamisen jälkeen. Suosittelen kuitenkin akkujen pitkäikäisyyden takaamiseksi lataamaan keulamoottorin akut muutaman kerran kaudella täyteen kunnon verkkovirtalaturilla”, Lääkkölä korostaa.
Akut
Keulamoottori voidaan kytkeä myös veneen pääakkuun, mutta silloin ollaan liikaa yhden akun varassa. “Se on täysin mahdollista, mutta käytännössä suosittelen keulamoottorille omaa akkua ja siihen relettä, joka jakaa pääkoneen latausvirtaa myös keulamoottorin akulle”, Lääkkölä selvittää. “Akku voidaan myös hyvin kantaa rantaan ladattavaksi, jos ei relettä halua asentaa, mutta kyllä rele helppoutta tuo”, hän lisää.
Kaksoisakkujen sijoituksen suhteen kannattaa miettiä sopiva paikka, missä painonjakauma on veneeseen sopiva ja huolto sekä asennustyöt helppo tehdä. Johtojen läpivienti tulee hoitaa muoviputkien läpi.
Mikäli tekee kaksoisakkuasennuksen, on hyvä muistaa, että moottorin laturin tulee olla riittävän tehokas. Esimerkiksi paketissamme kiinni oleva Honda 100 tuottaa 44 ampeerin tehon, joka riittää hienosti. Monissa kaksitahtisissa teho on vieläkin korkeampi.
Keulamoottorin paikan määrittäminen
Keulamoottori painaa yli 20 kiloa, joten oikean kiinnityspaikan määrittäminen ja lujasti kiinnittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Käytä mieluummin liian järeitä ruuveja kuin liian heppoisia. Meri tai järvi kyllä ottaa omansa, jos tilaisuus annetaan.
Keulamoottoreihin on saatavana oma alumiininen asennuslevy, jonka avulla moottori voidaan asentaa sellaisiin veneisiin, jossa on riittävästi tasaista ja avonaista keulapintaa. Asennuslevyssä on myös lukkosalpa, jonka avulla moottori voidaan lukita riippulukolla. Asennuslevyn myötä moottori on helppo ja nopea asentaa paikoilleen sekä ottaa pois veneestä.
Monessa veneessä keula voi olla liian heppoinen tai epätasainen, jolloin moottoria varten joudutaan teettämään oma pohjalevy, johon moottorin voi asennuslevyineen kiinnittää. Näin mekin toimimme.
Vanhan Haukan keula on epätasainen kaikkine pokkausineen ja viisteineen, joten tilasimme laserleikkaamosta 5 mm haponkestävästä teräksestä tehdyn levyn.
Levyn kiinnitys varmistettiin läpipulttaamalla ja tukiprikoilla. Levy on omaa suunnittelua ja oikean muodon löytämiseksi kävimme piirtämässä pahvin ja paperin kanssa oikean mallin veneen kannella.
Keulamoottori pitää päästä laskemaan esteettömästi ja sen pitää ulottua riittävän kauas keulasta, jotta potkurilla on vapaa alue pyöriä 360 astetta. Eli kiinnityksen tulee tulla hieman keulan reunasta ulos.
Tämä artikkeli täydentyy vielä samassa yhteydessä tehdyllä asennusvideolla.
- Kölisuuntaus (Motorguide)
- Laita moottori ajoasentoon (alas), käännä sähkömoottori nuolinäppäimillä veneenkölin suuntaisesti. Paina kaukosäätimen M näppäin pohjaan ja pidä se pohjassa kun näppäilet numerot 1,1,2. Sähkömoottori kuittaa merkkiäänellä, että toiminto on onnistuneesti suoritettu .
Kompassin kalibrointi (Motorguide)
Kölisuuntauksen jälkeen älä koske sähkömoottoriin, anna sähkömoottorin olla myös ala asennossa ja käynnistä perämoottori. Paina kaukosäätimen M näppäin pohjaan ja pidä se pohjassa kun näppäilet numerot 1,1,1. Sähkömoottori päästää merkkiäänen ja on valmis kompassin kalibroinnille. Aja perämoottorilla hyvin hitaasti mahdollisimman pientä ympyrää. Sähkömoottori kuittaa uudelleen äänimerkillä kun kalibrointi on valmis. Kalibrointi vie noin 1-3 ympyrää.
Akkuvinkkejä käytäntöön
Keulamoottorin akkuina käytetään useimmiten suljettuja AGM-akkuja. (Absorment Glass Mat). Normaaliin nesteakkuun verrattuna niissä on parempi tärinän kesto, ei hapon läikkymisvaaraa, hyvä hitaan purun kesto ja pitempi käyttöikä.
Nesteakuista löytyy myös ns. ajovoima-akkuja, joita voidaan käyttää keulamoottorikäytössä ja veneen ”hupiakkuina”. Tunnetuin ja ehkä käytetyin keulamoottoriakku on 75Ah Optima. Se on vuosien varrella osoittanut olevansa pitkäikäinen ja kapasiteetiltaan riittävä kalapäiväksi (6-8 tuntia) noin 5 metrisessä veneessä.
Tässä kalapäivä määritellään niin, että keulamoottoria käytetään 3-4 tuntia. Jos halutaan enemmän kapasiteettia, voidaan käyttää esimerkiksi Victron Energyn AGM -akkuja 90Ah ja 110Ah koossa. AGM-akkua ei myöskään kannata ajaa tyhjäksi.
Kun tuntuu, että voima alkaa hiipumaan, nostetaan keulamoottori ylös ja kalastellaan loppupäivä old school -tyyliin. Tai jos on kaksoisakkujärjestelmä, annetaan perämoottorin ladata akkua muutamalla pidemmällä siirtymällä.
Akkujen verkkovirtalatauksessa kannattaa huomioida akkuvaraajan soveltuvuus AGM-akkujen lataamiseen. Perinteisillä muuntajalatureilla ei ole hyvä ladata AGM-akkuja vaan valita varaajaksi Ctek tai vastaava älylaturi. Niissä on yleensä AGM-akuille oma latausohjelma, jolloin latausjännite nousee korkeammaksi ja akut latautuvat varmasti täyteen.
MUISTILISTAA
- Valitse keulamoottori veneen koon ja keulan korkeuden mukaan
- Irrota sähkömoottori akusta jokaisen käytön jälkeen sekä akun latauksen ajaksi
- Älä käytä samaa akkua sähkömoottorille sekä perämoottorille.
- Reititä sähkömoottorin johdot toiselle puolelle venettä kuin muut veneen johdot RF-häiriöiden välttämiseksi
- Liitä veneen muut elektroniikkalaitteet suoraan perämoottorin akkuun, ei sähkömoottorin akkuun
- Älä lataa keulamoottorin akkuja moottorin ollessa ajoasennossa (alhaalla)
- Suositeltava akkukoko 100Ah
- Asenna automaattisulake enintään 180cm päähän akusta
- Automaattisulakkeen suositus 60A, mutta 50A riittävä
- Käytä aina riittävän paksua johtoa keulamoottorin liitännöissä. Alle 3m veto 10mm2, yli 3m 25mm2
- Tee ennen lopullista käyttöönottoa kölisuuntaus sekä keulamoottorin kompassin kalibrointi
Teksti ja kuvat Antti Zetterberg
