Kalastajat käyttävät perämoottoreitaan ehkäpä eniten kaikista käyttäjistä ja vesillä aina sattuu ja tapahtuu. Helsinkiläisen B-Sea Boatin Tony Sohlström, 43, huoltaa monien kalastusoppaiden perämoottoreita ja hän on nähnyt uransa aikana lähes kaiken mitä perämoottoreiden kanssa voi tapahtua.
B-Sea Boat on noin 20 vuotta toiminut perämoottoreiden huoltoon erikoistunut yritys, jonka perustivat Tonyn vanhemmat Allan ja Birkitta Sohlström. Allan edelleen auttelee tarvittaessa Tonya ja muuta henkilökuntaa. Tonyn ja hänen vaimonsa Millan vahva kilpaveneilytausta näkyy huoltohallissa vanhoina kisakuvina ja moottoreina.

Usean sadan moottorin huoltoa vuosittain
Tony kertoo, että B-Sea Boat huoltaa, korjaa tai kunnostaa vuosittain ”useita satoja” veneen moottoria perinteisestä perämoottorista sisäperämoottoriin.
”Suurin osa veneilijöistä nostaa veneet syys-lokakuussa, joka näkyy meillä kovana työtahtina. Myöhään syksyyn ja alkutalveen veneitä käyttävät enää lähes ainoastaan kalastajat, joiden veneisiin kertyy tunteja huomattavia määriä vaativissa olosuhteissa”, Tony kertoo säätäessään samalla asiakkaan moottorin sylintereiden toimintaa.

Suuntaus isompiin perämoottoreihin
Tonyn mukaan myös kalastajien veneissä nähdään suuntaus hieman isompiin moottoreihin. Isommat moottorit eivät tänä päivänä tarkoita automaattisesti isompaa kulutusta vaan moottorit pyritään optimoimaan kunkin venemallin mukaisesti sopiviksi niin polttoaineen kulutuksen kuin ajo-ominaisuuksienkin kannalta.
”Sanoisin, että nykyisin keskivertokalaveneessä on 50 hv moottori, mutta yli 100 hevosvoiman moottorit ovat tavallisia eivätkä yli 200 hevosvoimankaan moottorit kalaveneiden perässä mitään harvinaisuuksia ole”, Tony kertoo.

Monipuolinen tekniikka vaatii puhtaan polttoaineen ja hyvät sähköliitokset
Kysyttäessä tyypillisimmistä ongelmista mitä Tonylle kauden aikana tulee, hän vastaa selkeästi: ”Käyntihäiriöt ja kiville ajot ovat yleisimpiä syitä miksi moottori tulee meille huoltoon.”
Tonyn mukaan suurin syy käyntihäiriöihin on epäpuhdas polttoaine, joka tukkii moottorin polttoainejärjestelmän.
Polttoainetankkiin tulevan ulkoilman mukana tulee sekä vettä että happea. Bensiiniin lisätty etanoli imee mukaansa ilmasta vettä. Etanolin ja veden seos pyrkii painavampana kerrostumaan tankin pohjalle.
Etanoli hapettuu ensin asetaldehydiksi ja sen jälkeen etikkahapoksi. Bensiinin ainesosat muuttuvat kemiallisesti aikaa myöten muodostaen polttoainejärjestelmää vahingoittavia aineita.
”Toinen merkittävä tekijä on kalastajien lisääntyneen elektroniikan myötä tullut sähköntarve sekä sähköön liittyvät liitokset. Mikäli järjestelmässä on virtahäviöitä tai akun varaus on päässyt laskemaan, ei nykyaikainen moottori välttämättä käynnisty, sillä esimerkiksi ruiskupumpun pyöritys vaatii 40 ampeeria”, Tony muistuttaa.

Kivet eivät anna armoa
Tony esittelee huoltohalliin koottuja kiville ajettuja periä. Lohduttoman näköisiä halkeamia, kokonaan katkenneita vetolaitteita ja vääntyneitä potkureita.
”Erityisesti teräspotkureiden kanssa ajelevien kannattaa olla tarkkana, sillä teräksinen potkuri ei juuri anna periksi ja pienikin kivikosketus saattaa aiheuttaa moottorissa sisäisiä vaurioita”, Tony sanoo.
Tony korostaa vakuutuksen merkitystä kaikessa veneilyssä.
”Pieneltä tuntuva osuma voi kustantaa yllättävän paljon ja silloin vakuutus pelastaa. Olen jatkuvasti yhteydessä vakuutusyhtiöihin vahinkolausuntojen merkeissä ja ilman vakuutusta karikkoisilla vesillämme veneilevä ottaa turhan riskin pieni ’säästö’ mielessään.”
Huolto-ohjelman mukaan suoritetut huollot säästävät monelta murheelta
Aivan kuten autotkin, vaativat perämoottorit yhtälailla huoltoa.
”Kauden aikana paljon ajavien kannattaa kiinnittää erityistä huomiota huoltoihin, sillä liian pitkät jaksot ilman öljynvaihtoa tai muuta huolto-ohjelmaan kuuluvaa toimenpidettä saattavat aiheuttaa toimintahäiriön ja johtaa ikäviin tilanteisiin”, Tony muistuttaa lopuksi.
Teksti ja kuvat ANTTI ZETTERBERG