Liikuntaesteisten kulkumahdollisuudet ovat Suomessakin parantuneet viimeisten vuosien aikana, mutta tekemistä vielä riittää. Kanadassa asiaa on viety pidemmälle kuin meillä ja liikuntaesteisten kalastajienkin asiat ovat hyvällä mallilla.
Lähdimme ainutlaatuiselle Ahos-säätiön rahoittamalle vertailureissulle, missä tarkoitus oli selvittää miten kalastuspaikat Kanadassa soveltuvat liikuntaesteisille henkilöille. Tutustumiskohteena oli Vancouverin alue missä on yhteneväisyyttä Suomeen ja täällä tapahtuvaan kalastamiseen. Sain lähteä mukaan vammaisurheilun erikoismiehen Jukka Parviaisen kanssa, joka itse on pyörätuolin käyttäjä.
Tärkeimmät selvitettävät asiat olivat:
- Minkälaiset mahdollisuudet on mennä omatoimisesti kalastuspaikoille?
- Mitä voi kalastaa esteettömästi erilaisissa kohteissa?
- Opaspalveluiden eri mahdollisuudet näissä kohdepaikoissa.
- Kaluston soveltuvuus ja yleinen liikkuminen kohteissa.
Ensimmäinen päivä
Suuntasimme ensimmäisenä päivänä Harrison-joelle, missä tarkoitus oli kalastaa esteettömästä sammen kalastusveneestä. Kipparina toimi Tony Nootebos, joka on paikallisen sammenkalastusyrityksen toimitusjohtaja, ja toiminut kalastusoppaana Fraser- ja Harrison-joella useita vuosikymmeniä.
Kalastus tapahtui sammenkalastukseen soveltuvasta jettikoneella varustetusta veneestä. Veneeseen oli helppo tulla ramppeja pitkin ja majoituksesta satamaan siirtyminen oli helppoa, koska täälläpäin esteettömyys monissa paikoin on itsestäänselvyys. Myös satamassa oli loivaa luiskaa mihin hyväkuntoinen kalastaja pääsi pyörätuolilla esteettömästi.
Sammen kalastus
Kalastus tapahtui siten, että syötit heitettiin odottamaan sammen iskua joen pohjalle, mistä se poimi syötin suuhunsa ja sitten ralli alkoi. Jukka väsytteli useita 35-75 kg sampia. Hän sanoi, että kalastus tällaisesta veneestä on helppoa, vaikka sampi vääntääkin hurjalla voimalla, niin avustettuna tällainen kalastus onnistuu loistavasti. Suurimmat sammet painoivat 120 kg.
Lohen uistelua
Kahtena seuraavana päivänä vuorossa oli lohen uistelua Vancouverinlahdella Tyynellä valtamerellä. Lähtöpaikkana oli kaupungissa sijaitseva satama, missä myös pyörätuolilla liikkuminen onnistui hyvin. Pienellä avustamisella veneeseen siirtyminen onnistui hienosti. Oman hankaluuden aiheutti nousu- ja laskuvesi, kun satamaan palattaessa laituri oli noin 4 metriä alempana kuin lähtiessä, niin luiska laiturille oli muuttunut aika jyrkäksi.
Saalistakin tuli parin päivän aikana usean talvilohen (winter salmon) verran suurimpien ollessa noin 4,5 kg luokassa. Oppaamme Nicholas oli mielestämme huippuluokkaa asiakaspalvelutaidoiltaan ja myös kalastusosaamiseltaan.
Opastoiminta Kanadassa
Kalastusoppaiden varsinkin merialueella täytyy Kanadassa käydä koulutus mikä jakautuu seuraaviin opintokokonaisuuksiin: meriensiapu (hinta noin 500 dollaria), käydään läpi eri skenaariot, yleisensiapu (300 dollaria), turvallisuus (400 dollaria), asiakkaiden kanssa toimiminen (500 dollaria), veneenkuljettajan pätevyys (500 dollaria).
Kaikki kurssi ovat hyväksyttyjä vain silloin kun tentti on läpäisty. Itse opastoiminnan kehittyminen näkyi vasta silloin kun keikkoja ja kalastusosaamista oppaalla oli vähintään satojen keikkojen verran.
Muina päivinä ja vapaailtoina tutustuimme eri kalastusliikkeisiin, kuten paikalliseen Bass Pro Shopiin ja Cabelakseen. Lisäksi tutustuimme yhtenä päivänä esteettömään lohilampeen vuoristossa. Vierailimme myös Vancouverin akvaariossa, missä oli erilaisia Tyynenmeren kalalajeja.
Loppuyhteenveto
Oli todella opettavainen reissu käydä tutustumassa urheilukalastuskohteisiin Kanadassa tältäkin kantilta. Selväksi kävi, että oppaat olivat lähes kaikki huippuluokkaa. Esteettömyys ja saavutettavuus erityisryhmien kannalta oli lähes itsestäänselvyys.
Toki parannettavaa heilläkin on, esimerkiksi kohteita voisi markkinoida enemmän esteettöminä. Kyllä jälleen jäi tuntuma, että tärkeää on myös saalis, koska kukaan ei maksa täällä pelkistä maisemista, vaikka nekin ovat kyllä henkeäsalpaavat.
Tämän jälkeen on helpompaa lähteä miettimään myös Suomessa olevia kalastuskohteita miten niitä voidaan parantaa erityisryhmille sopivammaksi. Kaikissa vierailemissamme kohteissa palvelu ja infra olivat kunnossa esteettömyyden kannalta.
Majoituksesta satamaan siirtyminen oli helppoa. 
Vancouverissa esteettömyys on itsestäänselvyys monissa paikoissa.
Plussat ja miinukset
+ Muutamalla lammella lyhyen automatkan päässä Vancouverin keskustasta oli erittäin hyvin esteettömiä kalastuslaitureita.
+ Molemmissa kalastuskohteissa henkilökunta osasi hyvin toimia pyörätuolinkäyttäjän kanssa. Ei ollut huonoa ennakkoasennetta vaan pyörätuolinkäyttäjä oli heille normaali maksava asiakas.
+ Sampivene oli esteetön. Vedenpinnan mataluuden takia ei voitu nousta veneeseen normaalista laiturista, mutta myös vieraasta laiturista nousu veneeseen pyörätuolilla onnistui, koska mukana oli rullatta luiska. Luiska otettiin veneeseenkin mukaan, jos olisi välillä tarvinnut poistua veneestä.
+ Merilohen uistelussa käytetty vene ei ollut varsinaisesti esteetön, mutta siinä oli iso tyhjä tila perässä, josta kalastus tapahtuu. Siinä pystyi hyvin pyörimään pyörätuolilla.
+ Yleisesti kun Vancouver on panostanut esteettömyyteen, niin laitureille ja muihin julkisiin paikkoihin pääsi esteettömästi.
– Ennakkoon ei kummastakaan venekohteesta ollut esteettömyystietoa heidän nettisivuillaan.
– Lampikohteiden esteettömistä laitureista ei löytynyt yhteen koottua tietoa, vaan kaikki kohteet piti käydä läpi yksitellen, jotta esteettömyystietous löytyi.
Teksti ja kuvat JUHA HAPPONEN
