Kaakkois-Suomessa sijaitseva Imatra tunnetaan Imatrankoskesta ja Imatran Valtionhotellista, mutta kaupunki on myös kalastajalle todellinen aarreaitta. Saimaan ja Vuoksen vesistöjen tarjoamat mahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa ja kalakannat elinvoimaisia.
Teksti ANTTI ZETTERBERG Kuvat IMATRAN KAUPUNKI
Imatran sijainti Vuoksen ja Saimaan välissä tarjoaa kalastajalle mahtavat ja saalisvarmat puitteet erilaisiin kalastusmuotoihin ympärivuotisesti. Kokonaisuuden täydentävät monipuoliset majoituspalvelut eri mieltymyksiin Vuoksen rannalla olevista mökeistä, kartano- tai linnahotelleista Saimaan rannalla olevan kylpylähotellin palveluihin asti.
Vuoksi on merkittävä kaupungin veto- sekä pitovoimatekijä ja sen myötä kaupunki on panostanut vahvasti kalastusmatkailumarkkinointiin. Kalastusmestari Tomi Mennalla on kalastusmatkailun kehittämisessä avainrooli.
Aina jotain kalastettavaa
Tomi Menna kertoo, että Imatran erityisiä vahvuuksia ovat suuret ja monipuoliset saaliit, puhtaat vesistöt, ympärivuotinen kalastaminen virtavedessä, helppo saavutettavuus esimerkiksi pääkaupunkiseudulta sekä monipuoliset oheispalvelut. Moni kohde on hänen mukaansa myös esteetön.
Menna esimerkittää, että voit tulla Imatralle junalla ja ensimmäiset kalapaikat ovat suoraan aseman läheisyydessä. Samalla kalastusreissun hiilijalanjälki pysyy logistiikan osalta pienenä.
Vuoksen tärkeimmät vapaa-ajankalastukseen sopivat kalalajit ovat taimen, harjus, siika, muikku, lohi, ahven, kuha, hauki ja kirjolohi.
”Taimenta nousee muuten tuntia kohden enemmän kuin missään muussa maamme vastaavassa kohteessa ja samalla reissulla voi kokea vaivattomasti sekä Saimaan että Vuoksen”, Menna vinkkaa.
Vuoksi on erinomainen kalastuskohde myös talvikuukausina
“Virtaava joki on avoinna vetouisteluun talvellakin, mutta mahdollistaa ahvenen ja kuhan pilkkimisen suvantopaikoilla sekä Mellonlahdella, joka on erinomainen kirjolohen kalastuskohde. Saimaan puolella pyritään ensin löytämään kaikuluotaimella ahvenen ja kuhan saaliskalat, muikut, jonka jälkeen kalastus kannattaa aloittaa.”
Menna on tyytyväinen pilkkikalastajien määrän kasvuun ja arvelee, että suosion nousua selittää todennäköisesti juuri kehittynyt kaikuluotaintekniikka, jolla talvellakin saadaan entistä tarkempaa näkymää pinnan alle.
“Vuoksella on runsaasti syvyysvaihteluja ja näiden muodostamat penkkojen reunat ovat otollisia kuhan pilkintäpaikkoja. Virtaavasta vedestä ja vaihtelevista juoksutuksista johtuen parhaille paikoille ei pääse aina, vaan se vaatii kovia pakkasjaksoja”, hän muistuttaa turvallisuudesta.
Erilaiset jigikalastusmuodot ovat suosittuja
Tomi Menna kertoo, että etenkin kuhan kalastus on yleistynyt niin Vuoksella kuin Saimaallakin kuhakantojen vahvistuttua viimeisen vuosikymmenen runsaiden istutusten johdosta.
“Pyyntimuotona ovat jigikalastus ja myös vertikaalijigaus. Toki Vuoksella on vielä niin sanottuja vanhan liiton vetouistelijoita, mutta tämä on pikkuhiljaa katoavaa kansanperinnettä. Vuoksella ei saa käyttää uistelussa moottoria, ainoastaan soutu-uistelu on sallittua ja se osaltaan voi vaikuttaa uistelun suosioon. Täällä on myös moottoriuisteluun varattu alue, mutta siellä ei juuri lohikaloja esiinny”, Menna sanoo.
Niin Vuoksella kuin Saimaallakin tavoitellaan kuhan lisäksi myös ahventa ja haukea jigaamalla. Parhaat avovesiajat ovat kesä ja alkusyksy. Vuoksella on suosittua erityinen jigikalastusmuoto, jossa veneen annetaan kulkea myötävirtaan virran mukana ja kalastus tapahtuu liikkuvasta veneestä. Saimaalla käytetään enemmän perinteistä sähkökeulamoottorilla tapahtuvaa taivasankkurointia.
Taimen on Vuoksen himoituin kohdekala
Taimenen parasta sesonkia on alkusyksy ennen kuturauhoitusta (rauhoitus 15.10-15.11.), mutta suurimmat yksilöt saadaan talvella vaikka kappalemäärissä ei ylletäkään syksyn tasolle, niin kalan koko on selkeästi suurempaa.
Mennan mukaan soutu-uistelu on taimenen kalastuksessa suosituin kalastusmuoto ja suosituin ja omaleimaisin viehe on Vuoksinirha, jota paikalliset kalastajat itse valmistavat ja toisilleen kauppaavat.
“Nirhaa voidaan kutsua jo perinneuistimeksi, ensimmäiset kirjoitukset siitä löytyvät jo 1800-luvun lopulta, jolloin se oli jo käytössä ja tehty kaarnasta. Nirha on vähän kuin vaappu ilman turpalevyä, se ui pinnassa ja sillä pyritään jäljittelemään pikkumuikkuja, jotka pyrkivät pintaa viistäen vastavirtaan”, Menna kuvailee.
Nirha on tehokas taimenelle, mutta myös ahvenet iskevät siihen ahnaasti eivätkä tiiratkaan sitä jätä aina huomioimatta. Nirhalla kalastetaan pääosin loppukesästä ja alkusyksystä, jolloin muikku on aktiivisesti liikkeellä. Talvella ja kylmän veden aikaan uistelu tapahtuu perinteisillä turpalevyllisillä vaapuilla.
“Äärimmäisen uhanalaista Saimaan lohtakin saadaan välillä taimenen uistelun sivuosumina ja rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä eli kala tulee välittömästi laskea takaisin. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu kesäkuun 1. päivästä elokuun 31. päivään keskeisellä vaellusreitillä Vuoksen vesistössä”, Mennä huomauttaa.
Perhokalastus
Menna kertoo, että Mellonlahden matalikko on suosituin perhokalastusalue.
“Matalikolla on hyvä kahlata ja myös erinomainen taimen- ja harjuspaikka. Perhokalastussesonkia on taimenen osalta loppukesä ja alkusyksy, mutta perholla siikaa ja harjusta kalastetaan myös keskikesän aikana, jolloin varsinkin siika pintoo ja ottaa hanakasti perhoon. Perhon vetouistelua myös harrastetaan jonkin verran”, hän mainitsee.
Vuoksella kalastetaan myös spinflugalla, jossa käytetään pikkumuikkua jäljittelevä putkiperhoa. Spinfluga-sesonkia ovat Mennan mukaan kylmän veden ja keskikesän aika, jolloin taimenet hakeutuvat joen syvempiin monttuihin.
Opaspalvelut
Koska Imatran alue tarjoaa hurjan määrän erilaisia kalalajeja ja kalastusmuotoja, voi ensikertalaiselle mennä sormi suuhun mihin ja miten sitä kalaan suuntaisi. Onneksi kalaisalta alueelta löytyy monipuolisia opaspalveluita ja oppaan avulla uudesta vesistöstä saa kaiken irti.
“Tarjolla on muun muassa heittokalastusta, vetouistelua, perhokalastusta, jigikalastusta, rapusafareita ja onkimista. Oppaan johdolla kyytivälineeksi on tarjolla käsintehty puinen soutuvene, moottorilla varustettuja kalastusveneitä ja laiva, jossa voi myös yöpyä. Vuokselle voi myös vuokrata soutuveneen käyttöön kalastusreissun ajaksi. Palvelut ovat hyvin asiakaslähtöisiä”, Menna kehuu.
Kalastusrajoitukset ja erikoismääräykset
Tomi Menna sanoo, että Vuoksi on erityiskalastusaluetta ja vaatii Vuoksen tai/ja Mellonlahden kalastusluvan valtion kalastonhoitomaksun lisäksi. Lisäksi Vuoksella on lohikaloihin liittyviä rajoituksia alamittojen, pyyntiaikojen ja saaliskiintiöiden osalta.
Imatra on kehittyvä ja vastuullinen kalastuskohde
Imatran kaupunki on aktiivisesti mukana kalastusmatkailun kehittämisessä ja tarkoituksena on tehdä kalastuskokemuksesta mahdollisimman miellyttävä ja helposti saavutettava. Kaupunki haluaa kannustaa ihmisiä kalastamaan pienellä kynnyksellä ja toivottaa ympäri Suomea olevat harrastajat tervetulleeksi tekemällä kalaan pääsyn mahdollisimman helpoksi.
Tomi Menna kertoo, että Vuoksella kalakannoista huolehditaan ja ne pidetään elinvoimaisina.
“Kalakantojen seurannan avulla kalastus voidaan täällä pitää eettisesti kestävällä pohjalla. Esimerkiksi Vuoksen taimenkannasta 30 % on jo luonnossa lisääntynyttä kalaa ja luonnonkantaa tuetaan säännöllisillä istutuksilla. Ilman toimivaa kalakantaa ei voi kehittää kalapaikkaa eikä kalastusmatkailua. Niin yksinkertaista se on”, hän toteaa.
Lisätietoa Imatran kalastusmahdollisuuksista: kansallisihme.fi/kalapaikkanaimatra
Tarkemmat tiedot kalastusrajoituksista löydät TÄÄLTÄ
