Vapaa-ajankalastukseen liittyy yleensä vähän paperitöitä. Kun kalastusluvat ovat kunnossa, voi keskittyä kalastukseen. Lisäksi tästä vuodesta alkaen saaliiksi saadusta kalasta on tehtävä ilmoitus, jos kyseessä on jokin seitsemästä asetuksessa mainitusta kalalajista.
Saalisilmoitus on suomalaisille kalastajille tuttu lähinnä erityislupakohteilla tai lohijoilla. Esimerkiksi lohenkalastuksessa saalisilmoitus saattaa paikoin olla ehto ennen uuden luvan ostamista. Tästä vuodesta alkaen kaikkien kalastajien on tehtävä saalisilmoitus useimmista saaliiksi saaduista lohikaloista sekä ankeriaasta.
Ilmoituksen voi kätevimmin tehdä maksuttomassa Omakala-palvelussa omalla puhelimella heti kalareissun aikana. Omakala on puhelinsovellus, joka julkaistiin vuonna 2022. Tähän asti sitä on voinut käyttää vapaaehtoisesti kalapäiväkirjana, johon kirjataan kalastustapahtumat ja saalis. Jatkossa myös pakollisen saalisilmoituksen voi tehdä helposti kirjaamalla saaliinsa Omakalaan. Omia saaliitaan voi Omakalasta katsella vielä vuosienkin päästä.
Saalisilmoituksen voi tehdä myös Omakala.fi-sivujen kautta, puhelimitse tai paperisella lomakkeella.
Miksi tällainen uudistus on tehty?
Luonnonvarakeskuksessa yliaktuaarina työskentelevä Miikka Husa kertoo, että harvinaisimmista saalislajeista ei saada riittävän tarkkaa tietoa muilla menetelmillä, kuten satunnaisotantaan perustuvilla kalastuskyselyillä. Hän arvioi, että uuden asetuksen mukaiset saalisilmoitukset tulevat kattamaan vain osan todellisesta saaliista, mutta ne antavat sille luotettavan alarajan.
”Samalla kertyy uutta tietoa mm. saaliin kokojakaumasta, saaliin saannin ajankohdasta ja kalastuksen valikoivuudesta. Myös alueellisesti saadaan huomattavasti yksityiskohtaisempaa tietoa karkeampiin kyselytutkimuksiin verrattuna”, Husa sanoo.
Pelkän ilmoitusvelvollisuuden varaan ei kuitenkaan ole tarkoitus mennä, vaan myös kyselytutkimuksilla on edelleen paikkansa. Husan mukaan eri aineistot täydentävät toisiaan.
”Kyselytutkimuksien avulla saadaan kattava ja edustava yleiskuva Suomen vapaa-ajankalastuksesta, kun taas Omakalan ja pakollisten ilmoitusten kautta kertyy huomattavasti tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa kalastuksen säätelyn ja tutkimuksen tarpeisiin.”
Ilmoituksia kertynyt hyvin jo alkuvuoden aikana
Omakalaan on saaliin voinut tallentaa jo muutaman vuoden ajan. Tämän vuoden alusta on astunut voimaan pakollinen saalisilmoitus asetuksessa mainittujen lajien osalta. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Olin on koonnut tietoa kertyneistä ilmoituksista. Alkuvuoden aikana on ilmoituksia kerääntynyt yhteensä kolmestasadasta kalasta.
”Suurin osa tähän mennessä tulleista ilmoituksista on taimenia, kun taas muita lajeja on ilmoitettu vain yksittäisiä saaliita, kertoo Olin. Omakala on selvästi suosituin menetelmä, mutta myös puhelimitse ja lomakkeella on joitain ilmoituksia tullut”, hän jatkaa.
Tulevaisuudessa kalastuksen säätely voi olla nykyistä kohdistetumpaa
Omakalaan tallennettu tieto on tutkijoiden saatavilla vain karkeistetussa muodossa, eli tarkkoja pyyntipaikkoja tai esimerkiksi henkilötietoja eivät tutkijatkaan tiedä. Jo vesistöalueen tarkkuudella kerättävä ajantasainen tieto saaliista on kuitenkin tutkijoille huomattava parannus nykytilanteeseen nähden.
Sekä Olin että Husa uskovat ilmoitusvelvollisuuden tuovan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kalastuksen säätelyyn. Tutkijoilla on enemmän ja ajantasaisempaa tietoa käytössä, joten kalakantojen kokoa ja kalastuksen vaikutuksia voidaan arvioida huomattavasti aiempaa tarkemmin.
Koko maan kattavien kalastusrajoitusten sijaan kalastuksen säätelyä voidaan tehdä siellä, missä sille on tarvetta. Tulevaisuudessa voidaan esimerkiksi rajoittaa kalastusta sellaisessa paikassa, jossa on kiintiö kausittaisella saaliilla.
”Toisaalta säätelyä voidaan höllentää jossain kohteessa, jos se Omakalalla saadun tiedon perusteella on mahdollista”, Olin toteaa.
Mitä parempi ilmoitusten kautta kertyvän aineiston kattavuus on, sitä käyttökelpoisempaa se on kalastuksen säätelyssä, tutkimuksessa ja tilastoinnissa. Ilmoitettujen saaliiden lisäksi tutkijat hyötyvät myös siitä tiedosta, jos kalassa on käyty, mutta kaloja ei ole tullut.
Omakalaan voikin kirjata kaikki kalareissunsa, saaliin saannista riippumatta.
Lakimuutosten myötä ilmoitusvelvollisuus voi tulla myös muille kalalajeille
Ilmoitusvelvollisuus siis helpottaa tutkijoiden työtä, mutta muutoksen taustalla vaikuttaa myös EU:n kalastuksenvalvontaa koskeva lainsäädäntö, joka vuodesta 2026 alkaen velvoittaa vapaa-ajankalastajia raportoimaan tiettyjä saalislajeja koko unionin alueella.
Husa kertoo, että kyseinen EU:n lainsäädäntö koskee Suomessa aluksi vain merialueelta saaliiksi saatua lohta, mutta vuodesta 2030 velvoite voi laajentua koskemaan myös muita lajeja tai kalakantoja.
Ilmoitettavat lajit
- Lohi, järvilohi, taimen, kyttyrälohi ja ankerias koko maassa.
- Nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä.
- Harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N (Oulun) eteläpuolella ja koko merialueella.
Omakala
Ilmoituksen voi tehdä kätevimmin Omakala-puhelinsovelluksessa. Puhelinsovellukset voi ladata kätevästi Omakala-sivuilta sekä Android että Ios-laitteille. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi tehdä Luonnonvarakeskukseen Omakala.fi-sivujen kautta, lomakkeella tai puhelimitse.
Lisätietoja ilmoitusmenetelmistä omakala.fi
Teksti JANI HELMINEN Kuvat JANI HELMINEN & JUUSO KOLEHMAINEN
