Hyrräkela on ollut monelle lyhytaikainen tuttavuus. Heitossa syntyy sotkuja monta kertaa helpommin kuin avokelaa käytettäessä. Tekniikka kuitenkin kehittyy ja Daiwan uusi SV-puola tarjoaa huolettomia kalastuspäiviä myös hyrräkelan käyttäjälle.
Hyrräkelan siimasotkut johtuvat kelan toimintaperiaatteesta. Avo- eli kiintokelan (=kiinteäpuolainen kela) puola on paikallaan ja pyörijä kelaa siimaa puolalle. Sen sijaan hyrrä- eli pyörivärumpuisen kelan puola pyörii vinhasti. Hyrräkelalla heitettäessä vavan linkoama viehe pistää puolan pyörimään ja kun heiton lopussa puola suoltaa siimaa nopeammin ulos kuin mitä lentävä viehe ehtii sitä vetää, alkavat ongelmat.
Ylipyörimistä hillitsee keskipakoisjarru, joka voi toimia magneettisesti tai sitten kalassa voi olla mekaaniset jarrupalat. Lopullisen jarrutuksen tekee kalastaja painamalla peukalon heiton lopussa puolaa vasten.
Heittäminen on tarkkuutta vaativaa tasapainoilua sopivan heittovoiman ja peukalojarrutuksen kanssa. Puhutaan hyrräkelalle sopivista vavoista, joilla tarkoitetaan joko koko- tai puolitoimisia vapoja. Tällainen vapa on rauhallinen heitettävä ja viehe lähtee lentoon kuin hitaasti kiihtyen. Ja jotta heitto saadaan lähtemään rauhallisesti, lähtee heitto kaukaa takaa. Usein myös viehettä roikotetaan huomattavan pitkän siimapätkän päässä ja näin meillä on kasassa klassinen hyrräheitto.
Hyrräkelassa on avokelaa parempi tuntuma
Hyrräkelalla heittäminen sujuu harjaantuneelta kalastajalta ongelmitta, mutta silti heillekin syntyy joskus siimasotkuja. Sotkut syntyvät kun täydellisten heittojen idylliin tulee joku odottamaton tekijä – ja niitähän kalapäivään mahtuu. Kalan tuikki saa kalastajan heittämään refleksimäisesti sitä kohden, mutta jos kala näyttäytyy vastatuulen puolella, ongelmat voivat alkaa.
Viehe on kiskaistu oikein voimaheitolla matkaan, jotta se saadaan lentämään, mutta samalla vastatuuli hidastaa vieheen lentoa todella nopeasti. Puola pyörii vinhasti ja samalla tuuli lyhentää vieheen lentoa eikä viehe vedä puolalta purkautuvaa siimaa riittävän nopeasti ulos. Nyt kysytään taitoa estää siiman ylipyöriminen puolalla minkä osaava heittäjä tekee painamalla peukalon puolalle jo hyvissä ajoin ennen heiton loppumista. Aina ei tässä onnistuta ja seurauksena on siimasotku puolalla.
Mitä hyötyä on sitten käyttää kelaa, jonka kanssa tulee ongelmia?
Hyrräkelan rakenteen ansiosta hammasrattaat ovat samansuuntaisina kammen kanssa ja kelausvoima on suuri. Moni kutsuu tätä hyväksi tuntumaksi. Paremman kelausvoiman ansiosta hyrräkela on selvä valinta silloin kun käytetään vieheitä, joilla on iso vetovastus.
Ja mitä pienempi välityssuhde kelassa on, sitä herkempi sitä on käyttää. Vastaavasti voisi ajatella, että avokela on luonnollisempi valinta silloin kun käytetään keveitä vieheitä. Näin asia käytännössä onkin. Avokela on ollut ylivoimaisen suosittu kevyessä viehe- ja jigikalastuksessa, mutta nykyään löytyy myös kevyeen kalastukseen soveltuvia hyrräkeloja, kuten Daiwan SV-puolaiset hyrräkelat.
SV-puola – huoleton ja mukautuva
Mitä SV-kirjainlyhenne tarkoittaa? S- kirjain tulee englanninkielisistä sanoista Stress Free, joka vapaasti käännettynä voisi tarkoittaa huoletonta. Puolan ominaisuuksien ansiosta kalastus muuttuu huolettomaksi, koska sotkuja ei synny. Varsin vakuuttavan testin SV-puolalla voi tehdä seisomalla 5 metrin päästä seinästä.
Heitetään viehe täysiä päin seinää eikä jarruteta puolaa peukalolla. Lopputuloksena on että seinään osumisen jälkeen puola pyörii muutaman kierroksen, minkä jälkeen automatiikka pysäyttää sen. Puolalta vedetään löysät pois ja testit tai kalastus voi jatkua.
Samassa testissä perinteisen hyrräkelan puola jatkaa osuman jälkeen pyörimistään ja lopputuloksena on valtava ns. pääskysenpesä. Sotkun selvittäminen esimerkiksi haarukan avulla on mahdollista, mutta siihen kuluu valtavasti aikaa. Moni kalastuspäivä on tällaisen sotkun takia mennyt piloille.
V-kirjain tulee sanasta ”versatile”, joka tarkoittaa mukautuvaa
SV-puolalla on mahdollista tehdä heittoja niin pienillä kuin isommillakin vieheillä ilman että kalastajan täytyy tehdä asialle yhtään mitään. Historiaa ovat keskipakoisjarrupalojen säädöt. Kelan magneettijarru yhdessä mukautuvan roottorin kanssa hoitaa jarrutuksen kalastajan puolesta.
SV-puolalla halutaan erityisesti helpottaa hyrräkelan käyttöä pienempien heittopainojen kanssa. Puolan erikoisuus on mekaanisesti toimivassa liikkuvassa roottorissa, joka kiinnittyy puolan akseliin. Keskipakoisvoiman ansiosta roottori liikkuu välillä lähemmäs magneettijarrua ja välillä kauemmas.
SV-puola on äärimmäisen kevyt ja sen sisäpintaa kiertää melko huomaamaton ura. Tuo ura on mitta kelan omistajalle siitä, että puolaa ei tulisi kelata täyteen siimaa, vaan ainoastaan tuohon rajaan asti. Mitä vähemmän puolalla on siimaa, sitä kevyempi se on ja sitä paremmin SV-tekniikka toimii.
Tällä hetkellä SV-puola löytyy Daiwan Steez, Millionaire, Alphas, Zillion ja Prorex TW -keloista. Edullisin näistä on Prorex TW 100S, joka maksaa 249,50 ja kallein on malliston lippulaiva, Steez CT SV TW, hinnaltaan 699 euroa.
Lisätietoa www.daiwa.com/scandinavia
Teksti ja kuvat ARI PAATAJA
