Silloin ei puhuttu kestävästä kehityksestä mitään, kun ensimmäinen Räsänen sata vuotta sitten syntyi kahvipannun kyljestä Tenon varressa. Mutta kierrätystähän se oli! Kalastusreissujen tuiki tärkeä nokipannu keksittiin uistimen materiaaliksi.
Etelästä Kuusamoon tullessaan autoilija ajaa läpi jylhien maisemien ja yrittää auton äänimerkkiä rääkäten päästä tielle leiriytyneiden isojen porolaumojen läpi. Jos luontoa ei olisi, ei olisi Kuusamon Uistintakaan. Siltä loppuisivat työt, jos ihmiset saastuttaisivat vesistöt siihen kuntoon, ettei kaloja enää olisi. Siksi vesiluonnon kestävään käyttöön vaikuttaminen sekä toiminnan vastuullisuus ovat kirjattuina yrityksen strategiaan.
”Kuusamon ympärillä on laajasti Suomen kauneinta luontoa. Haluamme vaikuttaa siihen, että kalastuskelpoista vettä löytyy tulevaisuudessakin. Olemme huomanneet, että harrastajat ovat entistä ympäristötietoisimpia, mikä näkyy muun muassa siinä, että Suomen rannoilta ei juurikaan löydy kalastusjätettä”, toimitusjohtaja Kimmo Korpua sanoo.
Uistimia käsityönä
Maailman pohjoisin uistintehdas pyrkii pitämään hiilijalanjäljen pienenä ostamalla mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita. Kaikki tuotteeseen liittyvät toiminnot tehdään lähellä toisiaan. Kimmo Korpua on onnistunut hankkimaan maailmalta hyviä käytettyjä koneita, joita on tarvittaessa muutettu omaan toimintaan sopiviksi.
Kun kuuntelee Korpuaa, niin mieleen saattaa tulla Vilenin ”kun sai niin halvalla” Sulo, mutta aina koneille on löytynyt oikea käyttötarkoitus. Koska tuotantosarjat ovat pieniä, niin liukuhihnoihin ja laajamittaiseen automaatioon ei ole kannattanut panostaa.
”Huippuammattitaitoiset naiset maalaavat käsin 95 prosenttia kaikista uistimista. Asiakkaat arvostavat käsityötä. Raaka-aineet käytetään tarkasti, jottei materiaalia mene hukkaan. Työntekijät ovat sisäistäneet vastuullisuuden hyvin. Teemme turvallisesti tuotettuja kalastustarvikkeita. Ne eivät ole kertakäyttötuotteita”, vaan kestävät vuosia, uistintyöntekijä Maria Tiermas kertoo.
Turvallisuusriskit minimoidaan
Kuusamon Uistimen bisneksen ydin ovat lipat, vaaput ja lusikat. Helmi-Räsäsen helmi on lasia. Raaka-aineista muovia on vain viisi prosenttia. Kalastustarvikkeiden seuraavaan trendiin näyttää liittyvän luonnonsuojelu, mikä on suuri uhka muovisille tuotteille.
”Vesiluonnon kannalta kaksi pahinta asiaa ovat muovi ja lyijy. Jigaamisessa yhdistyvät molemmat. Silikonijigit eivät ole biohajoavia. Pilkkoutunutta mikromuovia syöneet kalat voivat päätyä myös ihmisten lautasille”, Korpua pohtii.
Tuotantoprosesseissa käytetään vaarallisia aineita
Jo vuosia sitten tehtaalle rakennettiin jätteenpuhdistuslaitos ja laadittiin käytännön prosessit. Niin Puolustusvoimat kuin Nokia ovat auditoineet uistintehtaan laadun tason, jätteiden käsittelyn sekä ympäristöarvot.
Tehtaalla pidetään lain määräämiä suojavarusteita silloin, kun käsitellään terveydelle haitallisia aineita. Tuotanto ja tuotteet eivät saa aiheuttaa turvallisuusriskiä työntekijöille eivätkä loppukäyttäjille. Valmiista vieheestä ei irtoa ympäristöön mitään haitallista.
”Henkilökuntaa kannustetaan innovoimaan ja ehdottamaan työstettäväksi hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi. Se on myös kestävää kehitystä”, Tiermas sanoo.
Räsänen vai Professor?
Asiakkaat ostavat hetkeen sopivan tarinan. Uistin on se väline, jolla tarina tehdään itselle todeksi. Vieheen valinta on vähän kuin auton osto: siinä on paljon tunnetta mukana.
”Meiltä on tulossa pieni sarja Räsäsen pintaan maalattuja Sakke Yrjölän kalakuosisia vieheitä, kuin pieniä taideteoksia. Niillä on keräilyarvoa samoin kuin vuosiuistimilla. Jotakin on tehty oikein, sillä vuosiuistimia on tuotettu jo kymmenien vuosien ajan. Vastuullinen toiminta ei siis ole trendi, vaan liiketoiminnan perusedellytys”, Korpua painottaa.
Haluttu työpaikka
Toimitusjohtaja listaa asioita, joihin systemaattinen kestävän kehityksen mukainen toiminta on vaikuttanut: tuotteet ovat parempia, asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus ovat lisääntyneet, Kuusamon Uistin on haluttu työpaikka, työntekijät ovat sitoutuneita, vaihtuvuus vähäistä eikä työtapaturmia ole juuri lainkaan.
”Meidän bisneksemme kohokohdat ovat kesällä, avoimien vesien aikaan. Talvella kysytään pilkkivälineitä, ja retkisuksien siteitä. Äkkiseltään voisi luulla, että retkisiteet ovat kaukana ydinosaamisesta, mutta samalla koneella, jota käytämme uistimien valmistuksessa, olemme tehneet jo vuodesta 1987 kaikki Puolustusvoimien tarvitsemat suksisiteet”, Korpua kertoo.
Kuusamossa on paljon poroja, ihmisiä vähemmän. Korpuan mukaan porot eivät kalasta eivätkä hiihdä. Lisää kasvua haetaan yllättävältä suunnalta; lifestyle-kaupalla. Sillä aikaa, kun miehet tutkivat Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälän tarjontaa, voivat ne vaimot ja kumppanit, jotka eivät vielä ole löytäneet kalastusta, hypistellä kaunista skandinaavista muotia ja sisustustuotteita.
Teksti ANNA-MAIJA AHOKAS
Kuvat ANNA-MAIJA AHOKAS & JANNE KOIVISTO
