Viro on suomalaisille yksi kiinnostavimmista lähikalastuskohteista. Matka on lyhyt, kalavesiä löytyy valtavasti ja kalastus muistuttaa monin tavoin Suomen rannikko- ja järvikalastusta. Samalla Virossa on paljon omia erityispiirteitä: matalia lahtia, reheviä jokisuistoja, pitkiä kivikkorantoja sekä runsaasti koskemattoman oloisia alueita. Erityisesti ahven-, hauki-, kuha- ja meritaimenkannat houkuttelevat suomalaisia vapakalastajia vuodesta toiseen.
Yli 1 500 järveä, lukemattomat joet ja laaja rannikkoalue mahdollistavat niin perinteisen onkimisen, heittokalastuksen kuin vetouistelunkin.
Virossa kalastus sopii hyvin sekä viikonloppureissulle että pidemmälle kalastuslomalle. Kalastaminen onnistuu rannalta, veneestä ja monilla alueilla myös kelluntarenkaasta tai kajakista. Hintataso on etenkin maaseudulla Suomea edullisempi ja kalastuslupajärjestelmä suhteellisen yksinkertainen.
Majoitusta on helppo löytää erilaisista vuokramökeistä tai hotelleista. Vuokramökkien taso on varsin hyvä ja esimerkiksi Airbnb:n tai Booking.comin kautta löytyy paljon vaihtoehtoja eri puolelta maata.
On hyvä huomata, että harjuksen, sammen, monnin ja toutaimen pyynti on Virossa ympärivuotisesti kielletty. Lisäksi Keski- ja Koillis-Viron kutujoista lohen, meritaimenen sekä purotaimenen (viroksi jõeforell) kalastus edellyttää vain Viron asukkaille myönnettävää kalastuskorttia. Sen sijaan meritaimenen rantakalastus on erittäin suosittua ja siihen riittää virkistyskalastusluvan hankkiminen.
Mitä kaloja Virossa kannattaa kalastaa ja milloin?
Ahven
Ahven on monelle Virossa tärkein saaliskala. Erityisesti rannikkoalueet ja merenlahdet voivat tarjota todella kovaa kalastusta syksyllä.
”Etenkin isoja ahvenia esiintyy paljon esimerkiksi länsirannikolla Saarenmaalla sekä matalissa lahdissa kuten Matsalunlahdessa”, kertoo virolaisen kalastusliike Bobo Fishingin (bobofishing.fi) Sander Grün.
Paras aika ahvenelle on loppukesästä myöhäiseen syksyyn. Elokuu–marraskuu on yleensä tehokkainta aikaa jigikalastukselle. Keväällä ahven löytyy usein matalasta kutualueiden läheltä, mutta keskikesällä kalat voivat hajaantua laajoille alueille.
Talvella pilkkikalastus on Virossa erittäin suosittua etenkin rannikon merenlahdissa sekä suurilla järvillä kuten Peipsijärvellä. Ahven ja kuha ovat Peipsijärven tärkeimmät saalislajit ja niiden osuus on yli 60 % järven vuosittaisesta ammattimaisesta kokonaissaaliista.
Hauki
Viro tunnetaan vahvoista haukivesistään. Länsirannikon suurten saarten, Hiidenmaan ja Saarenmaan vedet ovat hyvin kalaisia.
”Matalat ruovikkolahdet tarjoavat erinomaiset olosuhteet erityisesti keväällä ja syksyllä. Kalastus muistuttaa paljon Suomen rannikkohauen kalastusta, mutta paine on monilla alueilla selvästi pienempi”, sanoo Grün, jolla on itsellään vahva kokemus myös Suomen vesillä kalastuksesta.
Rannat ovat pääosin matalia, joten omalla veneellä liikkumisessa kannattaa olla varovainen. Vesi on Viron rannikolla usein kirkasta, joten kivet ja matalikot näkyvät kauas. Mikäli omalla veneellä ei halua lähteä uusia vesiä tutkimaan, kannattaa palkata opas, jonka avulla paikkojen salat selviävät. Etenkin Länsi-Virossa on nykyisin varsin hyviä opaspalveluita saatavilla.
Grünin mukaan kevät heti kutukiellon jälkeen on erinomaista aikaa suurhauille. ”Syksy puolestaan tarjoaa tasaisen hyvää kalastusta aina jäiden tuloon asti. Kesällä haukea löytyy usein syvemmältä kasvillisuuden reunoilta. Vieheistä toimivat erityisesti isot shadit, spinnerbaitit, jerkit ja perinteiset lusikat”, hän vinkkaa.
Kuha
Kuha on Virossa arvostettu saaliskala, ja etenkin rannikkoalueiden sameat vedet sopivat sille hyvin. Kuhan osalta ei voi myöskään ohittaa Peipsijärveä vaikkakin pääosa kuhasta pyydetäänkin ammattimaisesti. Kuhaa kalastetaan paljon jigillä jokialueilla, satamien läheisyydessä ja merenlahdissa.
”Etelä-Virossa sijaitsevan Pärnujoen kuhan kalastus on erittäin suosittua ja syksyisin jigiveneitä liikkuu joella jatkuvana virtana. Erityisesti Pärnujoen ja rannikkoalueiden kuhakannoista pidetään Virossa tarkasti huolta, minkä vuoksi valvonta on monin paikoin aktiivista”, Grün huomauttaa.
Paras kuhasesonki alkaa yleensä alkukesällä veden lämmettyä ja jatkuu pitkälle syksyyn. Heinä–syyskuu on usein tehokkainta aikaa. Hämärä- ja yökalastus toimii monilla alueilla erityisen hyvin.
Kuha on Virossa paikoin erittäin tarkasti säädelty kalalaji, joten alamitat ja saaliskiintiöt kannattaa tarkistaa ennen reissua.
Meritaimen
Meritaimen on Viron rannikon todellinen kruununjalokivi.
”Pitkä rannikko tarjoaa valtavasti kalastettavaa, ja erityisesti Pohjois-Viron sekä Hiidenmaan ja Saarenmaan kivikkoiset niemet, matalat lahdet ja sorapohjaiset rannat ovat meritaimenen mielimaastoa”, Grün kertoo.
Vesi on Virossa todella kirkasta ja olosuhteet muistuttavatkin hyvin paljon esimerkiksi Ruotsin Gotlannin tai Tanskan olosuhteita.
Kevät jäiden lähdön jälkeen sekä syksy ovat parasta meritaimenaikaa aivan kuten Suomessakin. Keväällä kalat liikkuvat matalassa hieman lämmenneen veden alueilla, kun taas syksyllä taimenia voi löytää laajemmilta alueilta veden ollessa tasalämpöisempää. Grünin mukaan paras aika on silloin kun päivänkorennot ovat aktiivisia.
Kalastus tapahtuu useimmiten kahlaamalla rantavedessä, ”nappaskengillä” ei meritaimenkalaan kannata lähteä vaan varustautua kunnollisilla kahluuhousuilla ja -kengillä.
Pitkät kahluureissut ovat Virossa hyvin tavallisia, ja monilla alueilla rantaviivaa riittää lähes loputtomasti. Joissain paikoissa venekalastuskin on mahdollista. Suosittuja uistimia ovat puikkomalliset meritaimenlusikat sekä inline-uistimet. Virolaisilta pienpajoilta löytyy myös hyviä paikallisia vaihtoehtoja. Perhoista esimerkiksi Magnus, Vaskebjørnen ja Pattegrisen ovat toimivia.
Grün sanoo, että moni suomalainen yllättyy siitä, kuinka paljon kalastettavaa meritaimenrantaa Virossa on verrattuna kalastajien määrään.
Kannattaako oma vene tuoda mukaan?
”Ehdottomasti kannattaa”, Grün sanoo. Hänen mukaansa oma vene avaa Virossa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin pelkkä rantakalastus.
”Erityisesti ahvenen, hauen ja kuhan kalastuksessa veneestä pääsee käsiksi alueille, joihin rannalta ei yllä ja jos ei venettä jaksa mukaan ottaa, niin laadukkaita opaspalveluita veneineen löytyy eri puolilta maata”, hän kertoo.
Aina venettä ei kuitenkaan tarvita, sillä meritaimenen kalastus onnistuu erinomaisesti rannalta paikkojen mataluudesta johtuen. Jos tavoitteena on nimenomaan meritaimen, ei venettä kannata mukaan ottaa, sillä veneen käyttö meritaimenpaikoilla on rajoitettua.
Mikäli otat veneen, riittää pienikin vene hyvin, sillä monet rannikkoalueet ovat suojaisia ja matalia. Veneen laskupaikkoja löytyy satamista ja venekerhojen yhteydestä. Traileriveneen kuljettaminen Suomesta on helppoa, sillä laivamatka Tallinnaan on lyhyt. Kun vene on laskettu, kannattaa traileri lukita huolella säilytyspaikalle.
Laadukas kaikuluotain ja plotteri auttavat löytämään kalapaikat etenkin kuhan suhteen. Kalastus- ja veneilyelektroniikka tuovat tuntemattomilla vesillä liikkumiseen myös turvaa.
Viron kalastuksen suurin vahvuus on monipuolisuus. Samalla reissulla voi kalastaa aamulla meritaimenta kivikkorannalta, päivällä jigata kuhaa joelta ja illalla etsiä ahvenparvia merenlahdelta. Juuri siksi maa on noussut yhdeksi Itämeren kiinnostavimmista vapakalastuskohteista suomalaisille harrastajille.
Kalastusluvat ja määräykset Virossa
Virossa voimassa olevien jokaisenoikeuksien mukaan yksinkertaisella mato-ongella kalastaminen on kaikkialla sallittua ilman erillistä lupaa. Onki koostuu tällöin vavasta, enintään 1,5 kertaa vavan pituisesta siimasta sekä yksihaaraisesta koukusta, joka on varustettu esim. painolla ja kellukkeella.
Lisäksi monilla lajeilla on alamitat ja rauhoitusajat. Esimerkiksi meritaimenen kohdalla rasvaevälliset luonnonkalat ovat usein täysin rauhoitettuja tietyillä alueilla. Säännöt kannattaa aina tarkistaa ennen kalastusta, sillä paikallisia poikkeuksia on paljon.
Virkistyskalastusluvan (harrastuspüügiõigus, eng. recreational fishing right) tarvitset jos:
Olet 7–63-vuotias (eli et ole eläkeiän perusteella vapautettu lupakäytännöstä); ja
haluat heittokalastaa eli käyttää virveliä tai muuta vastaavaa kela- ja vapayhdistelmää heittokalastuksen eri muotoihin (esim. jigaus, vetouistelu, pohjaonginta, kelaonginta); tai haluat kalastaa harppuunalla tai useammalla kuin yhdellä mato-ongella.
Virkistyskalastusluvan (24 h / 2 € tai 7 pv / 5 €) voit ostaa osoitteesta kalaluba.ee luottokortti-, Apple Pay- tai Google Pay -maksua käyttäen.
Lisätietoa Viron kalastuksesta:
Teksti MIKKO SAARINEN Kuvat KEVIN SEPP, NORMAN ÜPRAUS, STEN URBANIK, MADIS MÄHAR, JANNE KOIVISTO & KALASTUS-LEHDEN ARKISTO
